Eipä sitä Kajaanin opettajankoulutusyksikön käytävillä hulmuavassa takatukassani tallustellessa uskonut, että jonain päivänä opetan luokkaani etäyhteydellä videokeskustelun välityksellä. Tämä poikkeava tilanne maailmassa ajoi myös opettajat aivan uuden tilanteen eteen. On edessä ajat, jolloin oppilaat opiskelevat pääosin kotona ja opettajat yrittävät heitä opettaa mitä erilaisemmin keinoin.
Itse silloin maanantaisena iltana itsekin pohdiskelin, jotta mitähän h#€%&ä tässä nyt oikein lähtisi tekemään? En ollut kuullutkaan Teamseista, Meetseistä, Zoom:eista tai muista vastaavista. Kyselin tiistaiaamuna Instassani matalan kynnyksen helppoja videokeskusteluohjelmia. Zoomia ehdotti moni. Latasin sen puhelimeeni ja opettelin peruskäytön noin puolessa tunnissa. Olin edelleen aivan pihalla sen käytöstä ja seuraavana päivänä sen tulisikin olla jo tulikokeessa. Hymy huulilla ja ilman minkäänmoista stressiä, niin kaikki menee hyvin. Ja niinhän siinä kävi.
Yksi asia, joka tässä etäopetuksessa itseäni turhauttaa on jonkinmoinen “kilpavarustelu” opettajien kesken. Facebook-feedi täyttyy päivittäin mitä erilaisemmista upeista oivalluksista. Itse sitten pohtii, että riittäköhän tämä? Tässä olen kuitenkin ollut aina hyvä opeurallani. Vedän omalla tyylillä, oman persoonani kautta.
Arvostan jokaisen opettajan tyyliä opettaa ja tässä tilanteessa se korostuu entisestään. Ei ole oikeaa ja väärää tapaa. Kaikki vetäkööt niinsanotusti omaa hiihtoaan. Hehän ovat juuri sen oman ryhmänsä parhaita asiantuntijoita. Tuskin kukaan odottaa, että tämä täysin poikkeava tilanne olisi täysin samanlainen kuin lähiopetustilanne. Ja jos ei jollekin ole millään tavalla luontevaa esiintyä videoilla on se enemmän kuin ymmärrettävää.
On osattava olla armollinen lapsille, kotikoulua pitäville kotijoukoille ja myös itselleen. Tämä ukkeli menee nyt videoyhteydellä. Se on ollut kyllä toimiva ratkaisu. Näkee oppilaat ja he näkevät opettajansa ja samalla myös luokkakaverinsa. Uskoisin, että on todella tärkeää tässä lapsillekin varmasti hyvin erikoisessa tilanteessa. Ja jos niitä kalsari-isiä vilahtelee ruudussa, niin aina voi laittaa silmät kiinni jos siltä tuntuu.
Tänään vetelin liikuntatuntia etäyhteydellä. Keksin täysin lennosta Eskon pehmolelujumpan. Sepä sitten olikin aika suosittu juttu. Tämä tilanne tarjoaa mahdollisuuden heittää kaikki mahdollinen luovuus peliin. Katselin itsekin tuota videota ja ei sitä voi nauramatta katsoa. On hyvä osata nauraa itselleen.
Ilon kautta ja tuosta videosta ideaa kotikouluihin ja etäopetukseen!
-Esko ja fitness-video-