Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

konsertti

, , ,

Ed Sheeran, hienot järjestelyt ja onnistunut aikataulutus

24.7.2019

Elämäni ensimmäinen suurkonsertti takana. En ole koskaan aiemmin elämässäni käynyt kenenkään maailmantähden jättikeikalla. Eilen kävin ja olihan miellyttävä kokemus. Toki festareilla on tullut nähtyä useita ja useita erinäisiä yhtyeitä. Sex Pistolsista Rammsteiniin. Olen vaan hieman semmoinen kaveri, että festivaaleilla en oikein jaksa keskittyä katsomaan intensiivisesti musiikkiesityksiä. Se tuo yleinen pyöriminen vie aina vähän mukanaan. Sama se on elokuvien ja tv-sarjojen kanssa. Noh, Chernobyliin pystyn keskittymään, niin ja eilen Ed Sheeraniin.

Konserttihan alkoi hieman huonoissa tunnelmissa, kun Zara Larsson joutui perumaan keikkansa. Ei sairastumisille mitään mahda ja eipä se sitten kotiin lähtiessä enää juurikaan haitannut. Vaikka tämän kesän trendi tuntuu olevan nuo viime hetkien artistiperuutukset. Varmasti järjestäjille kohtalaisen harmittavia juttuja. Yksi mieleenpainuvimmista peruutuksista oli aikoinaan Amy Winehousen keikan peruuntuminen Provinssirockissa. Paikkaajaksi saapui Sturm und Drang. Ei ehkä kiitollisin paikka paukutella Rising sonia.

Nyt on pakko jakaa vuolaita kehuja eilisen konsertin järjestelyille ja ehkä vähän myös omille onnistuneille aikataulutuksille. Olimme ostaneet ajoissa parkkiluvan, joten menimme paikalle omalla autolla. Ilman mitään ruuhkia ja ohjatusti auto parkkiruutuun. Kävely suoraan porteista sisälle. Jääkahvi käteen käteisellä (käteinen se toimii tilanteessa kuin tilanteessa, vinkki tänään keikalle menijöille) ja odottelemaan supertähden saapumista lavalle.

Siinäpä sitä leppoisasti heiteltiin juttua ja taustalla soitteli James Bay, itselleni ei kovinkaan tuttu artisti. Yhden biisin tunnistin. Sitten lavalle saapuikin Ed Sheeran, jonka biiseistä tunnistin hieman enemmän kuin yhden. Mies, kitara ja vaatimattomuus. Hieno kolminaisuus. 

Hieno oli myös konsertti kokonaisuudessaan. Jotenkin oli vaikea kuvitella, että siinä silmien edessä soitteli mies, joka on oikeasti aivan järjettömän suosittu. Shape on you:ta on esimerkiksi Youtubessa katseltu vaivaiset 4,3 miljardia kertaa. Aika hieno nousu pubimuusikolta, ketä hänen oman välispiikkinsä mukaan kukaan ei halunnut aikoinaan kuunnella. Nyt halusi ja halusi myös laulaa mukana. I see fire ja Perfect kolahtivat itselleni eniten. Jälkimmäinen ehkä kaikkien aikojen hempeilybiisi ja kyllähän sen aikana melkoisen monet suudelmat siinä ympärillä vaihdettiin. 

Sitten seuraakin se tänään keikalle menijöille tärkein tiedotus. Kannattaa lähteä valumaan kohti uloskäyntiä jo viimeisen biisin soidessa. Teimme tämän tietoisen valinnan ja olimmekin keskustan Taco Bellissä noin kahdessakymmenessä minuutissa. Liikenne sujui tuossa vaiheessa täysin moitteettomasti. Myöhemmin ei näin ystävien stooreja seuratessa vissiinkään ollut. 

Hieno keikka ja hieno esiintyjä tuo Ed Sheeran.

-Esko-

Comments (0)
, , , ,

Kuoleeko kipu huutamalla?

17.2.2019

Lukioaikani, luokkani suuri ihastus, joka asui tuolloin Heinolassa. Nuorta tapailua ja lopuksi liittyminen S.S kerhoon. Siis särkyneiden sydänten kerhoon. Tämän niminen kappale löytyy Apulannan ihan ensimmäisiltä levyiltä. Hajonnut EP:n kävin ostamassa Lahden Trion alakerrasta sijainneesta Mega Epesistä. Kyseisen kappaleen myötä tutustuin tähän hieman erikoisesti nimettyyn punk-yhtyeeseen. Kasisalilla kävin heidän keikkojaan katsomassa, jossa Tehosekoittimen kanssa soittelivat. Ja nippelitietona vielä semmoinen, että meidän bändikämppämme sijaitsi Tehareitten treeniksen alakerrassa.

Eilen tämä muuan Apulanta esiintyi loppuunmyydylle Hartwall Arenalle. Oli kyllä semmoinen rokkishow, että oksat pois. Oli Arvi Lindiä, oli suuren mustekalan tuhoamista, oli pommeja ja aivan älyttömän upeat valot. Niin ja tietysti ohjaavana ohjenuorana Apiksen tuotantoa ihan niiltä alkumetreiltä asti. Lähes jokaisen biisin sanat osasi mielessään ulkoa. Oikeastaan ensimmäistä kertaa heidän keikallaan kuuntelin sanoituksia hieman tarkemmin ja ovat muuten todella hienoja. Kyllähän siinä taas joissain kohdissa pikakelasi läpi omaa elämäänsä.

“Kipu kuolee huutamalla alastomana lattialla…” Sielläkin on käyty huutamassa ja toivomassa, että pääsisi kaivautumaan läpi siitä lattiasta. Siihen vielä hieman kemiallista helpotusta, jotta saisi sen kivun taltutettua. Talttuihan se, onneksi. Sinne koneeseen ei enää halua koskaan kadota uudestaan. Elämässä sitä voi kadota monenlaisiin koneisiin. Oman koneen kovalevy on saatu palautettua takaisin toimintakuntoon ja eilen tämän kappaleen soidessa pystyikin vain nyökyttelemään mukana pieni hymynkare huulilla.

“Elämään ei saa varoitustarraa ja vaikka saisikin, kuka niitä noudattaa?” Todella hienosti sanottu. Kukapa niitä aina noudattaisi? Ei varmasti kukaan. Tässä elontaipaleella, kun voi tapahtua ihan mitä tahansa. Niin hyvässä, kuin pahassa. Kaikki siitä omanlaisensa tarinan rakentavat ilman kasikympin lätkää takaraivossa.

Apulanta on tehnyt upean uran suomalaisessa musiikkikentässä. Todella fiksuja kavereita ovat nämä keulahenkilöt Toni ja Sipe. Sipen esiintyminen Puoli seitsemän- ohjelmassa oli erittäin miellyttävää katsottavaa. Rumpali rauhallisella äänellä puhui todella fiksusti esimerkiksi onnellisuudesta. Facebookissa tuota haastattelua on jaettu 4628 kertaa. Ei sitä enää nykyrokkarin tarvitse amerikkalaisen kollegansa tapaan heroiinipäiväkirjoja kirjoitella, ehkäpä hyvä niin. Voi vaikkapa suunnistaa ja soitella kaksi päivää putkeen loppuunmyydylle Hartwall Arenalle.

Hieno bändi ja hieno keikka!

-Esko-

/// Lainaukset Apulannan tuotannosta. ///

Comments (2)

Categories

Archives