Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

korona

, , , ,

Se on v###u metri!

10.8.2020

Jonotus. Siinäpä on asia, joka aiheuttaa suuria tunnekuohuja ihan pikkulapsesta tuonne eläkeikään asti. Työpaikalla tähän on törmännyt jo varmasti ihan ensimmäisestä opettajapäivästä lähtien. “Justus piti mulle paikkaa ja tulin tähän.” Siitäpä Kaija sitten pahoittaa mielensä ja päästää Antsun eteensä. Lumipalloefekti ja soppa on valmis. Kaikki sitten jonon perälle. Saavat nämä sankarit jauhelihamakaronilaatikot noin kaksi ja puoli minuuttia jonon kärkeä myöhemmin.

Viikon sisällä olen törmännyt jo kaksi kertaa kaupassa käydessäni erikoiseen aikuisten jonotuskäytökseen. Olimme F:n kanssa ruokakaupassa ja itse pyrin pitämään ihan reilua etäisyyttä edellä jonottaviin ihmisiin. “Voitteko nyt mennä siitä? Täällä on muitakin ihmisiä!” Käännyn ja takana seisoo ilmeisesti juuri lomansa lopettanut hienoisen kärttyisä ihminen. Pikkuheppu on hieman ihmeissään, kun isä etsii ilmearsenaalistaan hämmästyksen ja pyytelee anteeksi sekä yrittää sanoa, että ei tämä jono sen nopeammin liiku vaikka liimaannun kiinni edessäni olevaan vanhaan pariskuntaan. “Metri riittää!” Kuuluu jälleen takaamme ja siihen se keskustelu sitten päättyikin.

“Se on v###u metri!” Kajahti tänään takaani käydessäni täydentämässä jääkaappini sisältöä. Jälleen pyytelin anteeksi ja yritin selittää, että pahoittelut, kun pidin ehkä noin kahden metrin turvaväliä. Täytynee ottaa ensi kerralla mittanauha taskuun, jotta en vain vahingossakaan pidä enempää kuin sitä v###n metrin turvaväliä. Tai sitten alan käymään kaupassa kolme kertaa juostuilla lenkkikamoilla, jolloin ominaistuoksu antaa luonnostaan jonotusrauhan. Eikä kukaan edes halua tulla kahta metriä lähemmäs.

Tämmöistä tänään ja huomenna alkaakin muuten työt. Kivaa iltaa!

-Esko-

// Kuva: Markus Suntila //

Comments (8)
, , ,

Onko Esko-opettaja nillittävä käpykaartilainen? Miten minä nyt tämän muotoilisin?

27.4.2020

En ole epidemologi tai virologi, en voi vilkaista enkä haluakaan. Kirjoittamani tarinallinen juttu koulumaailman videopelistä sai aikamoisen kuhinan ympärilleen. Se niinsanotusti lähti kiertelemään ympäri maita sekä mantuja. Yritin omalla noin parinkymmenen vuoden koulumaailmakokemuksella antaa jonkinlaista realismia tuolta alakoulun sisältä. Huumoria tietenkään unohtamatta.

Kuvailemani peli on vaikea ja lähes mahdoton toteuttaa nykyisiä Koronan turvamääräyksiä noudattaen. En onneksi ole epidemologi, en virologi tai ministeri, joka joutuu tämän äärimmäisen haastavan päätöksen koulujen avaamisesta tekemään.

Eräässä yhteydessä luin vertauksen opettajan olevan nillittävä käpykaartilainen. Tiesin käpykaartilaisen liittyvän tuonne hieman erilaiselle taistelutantereelle ja näin Wikipedia kertoi: “Metsäkaartilla tai käpykaartilla tarkoitetaan Suomessa sodanaikaisia rintamakarkureita.” Tähän on nyt selvennyksenä sen verran sanottava, jotta olen käynyt toteuttamassa etäopetuksen lisäksi tiettyinä päivinä myös lähiopetusta ja mikäli koulut aukeavat, niin tietysti minä työni hoidan samalla omalaatuisella tyylillä, kun olen aina tehnyt. Käpylehmiä voi sitten rakennella pikkuoppilaideni kanssa vaikkapa käsityötunnilla kevätauringon paistellessa läheisessä metsikössä.

Tällä hetkellä tuota koekäytössä ollutta videopeliä pelataan lähiopetuksessa helpoimmalla tasolla. Entäs sitten, jos koulut aukeavat kaikille? Sitä ei sitten tiedä kuinka paljon tuota vaikeusruuvia kiristellään ja ennenkaikkea onko se turvallista? Keskustelu aiheen ympäriltä alkaa jo hieman tulemaan korvista ulos ja ehkäpä on nyt vain parempi keskittyä ihan muihin asioihin ja odotella hallituksen päätöstä. Syön vaikkapa noita tänään ostamiani Pätkismunkkeja. Ostin kilon.

Aurinkoista viikkoa!!

-Esko-

// Lainaus: Wikipedia //

Comments (2)