Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

lenkkeily

, , ,

Oletko pussaillut tolla penkillä?

25.2.2020

Eilen saapui sähköpostiini kyselyä Eskon lenkkikerhosta. Tulipa siitä hyvä mieli. Joku vielä muisti minun parin vuoden takaiset lenkkikokoontumiset. Niitähän oli yksi muuten Lahdessakin. Helsingin päässä ja Munkkiniemen lippakioskilla oli ensimmäisillä kerroilla mukavasti porukkaa mukana. Ne olivat todella kivoja, matalan kynnyksen liikuntatuokioita. Jokuhan sitä niistäkin keksi, että ovat vain keino löytää itselleni treffiseuraa. Täytyisikö sitten seuraavalle lisätä mukaan tämäkin optio? No, nää on näitä.

Lenkkeily tarjoilee juuri tällä hetkellä parhaita puoliaan. Illat ovat aivan täydellisiä ja nyt olisi ihan jokaiselle oiva mahdollisuus tutustua tähän ehkäpä maailman helpoimpaan harrastukseen. Ymmärrän, että ihan kaikkia ei tämä urheilu ja hikoilu kiinnosta yhtään ja tekosyitä lähtemisen väliin jättämiselle on niin helppo keksiä. Helppo niitä on itsekin keksiä. Usein se sängylle jääminen olisi vaan miljoona kertaa helpompaa. Siihen vielä irttaripussi tai mielitietty viereen, niin johan elämä hymyilee. Kyllä se vaan hymyilee vielä ainakin tuplasti enemmän tunnin ulkoilun ja lämpimän suihkun jälkeen. Kerkiäähän sitä sängyllä makailla sen jälkeenkin ja vielä huomattavasti reippaampana.

Itse taon päähäni niinsanottuja käänteisiä tekosyitä. Eli miksi  lähtisin lenkkeilemään, vaikka juuri nyt ei voisi vähempää kiinnostaa. Fyysinen hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, lenkin jälkeinen fiilis ja uusimpana minulle on tarttunut luonnon ihastelu. Pienet lapset pysähtelevät maastojuoksun piirinmestaruuskilpailussa poimimaan voikukkia. Nelikymppinen Esko pysähtelee lenkeillään silittelemään pajunkissoja, ikuistamaan Iphonellaan hienoja maisemia sekä kartoittamaan oivia pussailupaikkoja. 

Eilenkin lisäsin vähän vauhtia lenkkiini, että kerkiäisin merimaisemiin kuvailemaan lähes täydellistä kuuraista auringonlaskua. Eteeni avautui yksinäinen penkki aivan mielettömän hienossa paikassa lähellä Seurasaarta. Siitäpä sitten keksin omasta mielestäni hirveän hauskan jutun ja nimesin sen deittipenkiksi. Kyselinpäs sitten Instastoorissa sen haparoivan ja väkinäisen ensisuudelman suoritustapaa. Vetäistäkkö tunteella silmät kiinni, vai ronskisti vain silmät avonaisina? Oli muuten yksi selkeimmistä tuloksista. Jakauma oli kiinni 93% ja auki 7%. Itse äänestin auki (vahingossa).

Ja sinulle, joka kyselit olenko pussaillut tuolla penkillä?

En, vielä.

Upeaa iltaa ja pitäisikö se Eskon lenkkikerho vielä keväällä herätellä?

-Esko-

Comments (2)
, , , , , ,

Nyt se jalka nousee…

26.5.2017

Perjantai. Olipa outo herätä aamulla töihin eilisen vapaapäivän jälkeen. Kollegani totesi ruokajonossa hienosti, että onpas mukavaa, kun tämän päivän jälkeen on taas viikonloppu. Kyllä, niin on. Todella mukavaa, vaikka tuommoinen arkivapaa saa aina miettimään, että mikäköhän päivä se huomenna olikaan. Sunnuntai, maanantai, torstai.

No, olipa mikä päivä hyvänsä, niin kesähän sieltä on tuloillaan ja pyörän voi kaivaa esiin. Tai ei tarvitse kaivaa, koska olin unohtanut pyöräni vanhan asuntoni sisäpihalle, pyörätelineeseen. Onneksi oli vielä tallella. Pyöräily on mukavaa ja juokseminen on mukavaa. Vielä mukavampaa se on, kun kuulokkeissa soi joku menevä musiikki. Musiikki, jota pääsee kohta fiilistelemään ihan livenä tuonne kesäisille rokkifestivaaleille, ah. Tässäpä kuitenkin tämän hetken kappaleet, jotka saavat jalan nousemaan. Jalan nousemaan polkimilla, kävelyllä tai juoksulenkillä.

Oikein mukavaa perjantaita!!

-Esko-

Comments (2)