Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

lukijapalaute

, , , ,

Lukijapalaute, joka meni…no, en tiedä minne

18.3.2018

”Sulla oli se 6 vuotta aikaa käydä keskusteluja ulkohousujen tärkeydestä jne. Arkisista asioista ja etpä tainnut aikaa ja vaivaa uhrata omalle lapsellesi. Oma etu ja esim. Omat päiväunet tais kiinnostaa enemmän, kuin oma lapsi. Että ihan turha on täällä blogissa vielä itkeä näitä asioita miljoonanteen kertaan. 😂…” Ja sitten alkoikin ärsyttämään. Niin, se alkoi ärsyttämään, että antoi tuommoisen viestin vaikuttaa jollain tavalla itseeni. Ihan, kun kommentin lähettäjä tietäisi kuinka olen elämääni elänyt? Milloin päiväuneni nukkunut ja miten olen omaa etuani ajanut? Ymmärrän aivan täysin rakentavan palautteen. Ymmärrän aivan täysin asiallisen kritiikin. Tämmöisiä mukamasnerokkaita loukkaamisyrityksiä en vain jaksa ymmärtää.

Tuommoisia palautteita lukiessa sitä miettii, että mitä ihminen miettii? Miettii siinä vaiheessa, kun hän asettuu näppäimistön eteen ja alkaa naputtamaan viestiä. Mitä tuommoisilla viesteillä pyritään saamaan aikaan? Tuleeko tuommoisesta jollekin oikeasti hyvä mieli? En tiedä, enkä haluakaan tietää. Kasvoton kirjoittelu on osa tätä maailmaa ja se ei varmasti tule koskaan loppumaan. Arkityössäni tasaisin väliajoin törmään sanaan, nettikiusaaminen. On todella hyvä, että myös näistä nettimaailman varjopuolista keskustellaan jo alakoulussa. Ei minun ala-asteella näin toimittu, koska verkkokiusaaminen liittyi enemmän koulunpihamme kiipeilytelineisiin.

Ehkäpä lapset ja nuoret ovat tulevaisuudessa viisaampia. Heitä netti ja sosiaalinen media on seurannut mukana koko heidän elämäntaipaleensa. Toisin se oli meillä. Hölmöilyt liittyivät enemmän ”pesuihin” tai takiaisten piilottamiseen villapipoihin. Kehitys kehittyy ja hyvä niin. Palautteita ja kommentteja tulee ja hyvä niin. Varmasti täällä blogissa vielä joskus joistain asioista itketään. Tuskin ihan miljoonaa kertaa, mutta useita kyllä. Elämä on elämää. Verkossa ja sen ulkopuolella.

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (10)
, , , ,

Lukijapalaute, josta tuli niin hyvä mieli

24.1.2018

On lukijapalautteita, jotka menevät luihin ja ytimiin. Siis positiivisella tavalla. On lukijapalautteita, joissa yritetään hyvin ”hauskalla” tavalla piikitellä kirjoittajaa. Niitä tulee kyllä nykypäivänä suoraan blogiini todella vähän. Vauvapalstat ja Jodelit elelevät omaa elämäänsä. Kalevauva.fi:ltä tuskin loppuvat sanoitukset koskaan kesken. Heille voi huoletta povata pitkää uraa. Tänään saapui blogiini palaute, jota lukiessani nousi hymy huulille. Näin kommentin kuvaileman tilanteen suoraan silmissäni.

Palaute kuului näin: ”Kiitos vinkistä. Naurettiin eilen mahat kippurassa. Mieskin innostui, tosin se veti ensin verhot kiinni ettei pihalta kukaan näe miten se heiluu.” Kiitos palautteesta LukijaTee. Tämä liittyi siis kirjoitukseeni, jossa esittelin helppokäyttöistä tanssipeliä. Tuntui jotenkin niin hyvältä, että kirjoitukseni innosti lukijani tanssahtelemaan ja pariskunnan nauramaan mahat kippurassa. Pieni, mutta iso asia. Seuraavan kerran vaan verhot auki, niin naapuritkin innostuvat. Sitä aitoa naurua ja iloa tuntuu ajoittain olevan ihan liian vähän tässä ympäröivässä maailmassa.

Musiikkia tässä ympäröivässä maailmassa riittää ja heitetäänpäs yksi biisilinkkaus tuonne loppuun. Hyvä on kappale ja johan tässä aletaan pikkuhiljaa suuntaamaan katseita kesän festivaalibuukkauksiin. Ilosaaressa on Gogol Bordello ja se on mahtavaa, se. Ruisrock toki myös lähtee aika kovilla kiinnityksillä. Noh, täytyy nyt ehkä vielä muutama kuukausi malttaa. Katse ulos ja lumikola käteen.

Kivaa keskiviikkoa!!

-Esko-

Comments (2)