Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

onni

, , , ,

Mielenterveystakuu

23.2.2020

Huhtikuisena iltapäivänä haikara kuljettaa potran pojan tähän maailmaan. Miehen elinikäodotteen noin kahdeksankymmenen vuoden mielenterveystakuulla varustettuna. Vanhemmat pitävät pojasta hyvää huolta ja varmasti muistavat jokaiseen leukapoimuun rasvaa laittaa. Jostain kuvasta muistan katsoneeni, että ainakin neljä niitä löytyi.

Poika varttuu ja tulee menestystä urheilukentiltä. Tulee menestystä opinnoissa. Tulee menestystä parisuhteissa. Perusilme naamalla on hymy ja yleinen ote elämään on todella positiivinen. On ystäviä, on työtä, on ravintoa, on rahaa riittävästi, on elämä. On onnellinen elämä. Eihän tämmöisen pojan haikaran lupaama mielenterveystakuu voi millään raueta.

Ei enää niin potra poika istuu sängyllä huoneessa, jossa ikkunan edessä roikkuu kaksi eriväristä verhoa. Leukapoimut ovat hävinneet ruokahalun mukana. Pöydällä pino laskuja ja tiskialtaassa viikon tiskaamattomat hienot Iittalan mukit ja lautaset. Parvekkeella poika nojaa kaiteeseen ja tuijottaa lasittuneella katseella tyhjyyteen. Puhelin värisee taskussa. Äiti soittaa ja heti perään isä. Ei hän niihin jaksa vastata. Puhelin värisee taskussa. Ystävät soittavat. Ei hän niihin jaksa vastata. Syke heittelee, onneksi Oxaminilla tasaantuu. Perusilme kasvoilla on täysin neutraali, ilmeetön. Takuu raukesi.

Poika nappaa nenäliinan käteensä pyöreältä pöydältä. Siinä on herätyskello ja pieni ruskea nahkainen muistikirja. Rauhallinen keskustelu täyttää pienen huoneen lähellä Hietalahden hautausmaata. Hän on keskellä myrskyä. Kaikki tasaantuu kyllä. Nämä asiat jäävät pyörimään pojan mieleen, kun hän poistuu terapeutin vastaanotolta. Onneksi hän tajusi sinne mennä, ennen suistumista vielä syvemmälle ja syvemmälle kohti myrskyn keskiötä. Onneksi hän ei lähtenyt korjaamaan rauennutta takuuta väkijuomilla. Olisi siellä varmasti juttukavereita ollut pubinkin nurkassa, pyöreässä pöydässä. 

Näin vuosien jälkeen sitä on useasti mietiskellyt, että miksi juuri minä tein todella rajun sukelluksen ilman snorkkelia syvään ja sameaan veteen? Miksi se haikaran lupaama mielenterveystakuu hetkittäisesti raukesi? Olin aina kuvitellut, että ei se nyt ainakaan kohdalleni voi sattua, iloiselle potralle pojalle. Elinikäistä takuuta ei voi kenellekään myöntää. Ei, vaikka jokaiselle vauvalle semmoisen haluaisi haikara kauniilla kirjoituksella kirjoittaa. 

Tämä omalla tavallaan kaunis kirjoitus sai lähtölaukauksen valotolpasta repsottaneeseen, puoliksi revittyyn terapiatakuu-tarraan. Siitä sitten palailin ja kelailin, palailin, kelailin ja lopuksi hymyilin. On tärkeää, että näistä asioita puhutaan avoimesti. Tai niin ainakin itse koen. Ei puhuttu, kun minä olin nuori, aikuinen tai nuori aikuinen. Tai jos puhuttiin, niin ei ne minua kiinnostaneet, koska ei ne juuri minua voi koskettaa. Minullahan oli takuu voimassa.

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (12)
, , ,

Selvisin säikähdyksellä

26.1.2018

Tänään keskustelimme töissä läheltä piti-tilanteista ja sattumuksista, joihin sopisivat hyvin tutut sanonnat: Selvisin säikähdyksellä tai onni onnettomuudessa. Oppilailla riitti erinäisiä kertomuksia ja siinähän se hurahti koko uskonnon tunti. Tuommoiset tunnit ovat muuten todella mukavia, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyviin keskusteluihin ja kyllä nykylapset osaavat kertoa ja pohdiskella asioita monelta eri kantilta ja myös kyseenalaistaa niitä. Siinä tunnin päätteksi jäin välitunniksi hetkeksi luokkaani ja päässäni alkoi pyörimään tapahtumia oman elämäni varrelta, joissa onneksi oli taivaanmerkit kohdillaan.

Pikkupoikana vietin lähes kaiken vapaa-aikana skeittiparkeilla tai koripallokentillä. Kiihkeiden korismatsien päätteeksi piti aina ottaa vapaamuotoinen donkkikisa. Siitäpä sitten Air Jordaneiden nauhat kireälle, kova vauhti, ponnistus ja takaperin palloa alaspäin. Idolit jäivät aina hetkeksi roikkumaan korirenkaaseen ja samaa minäkin yritin. Siellä Amerikassa kentillä oli joustokorit, meillä ei ollut. Niinpä tämä pieni donkkaaja sai päähänsä koko koritelineen. Kyllä, koko koriteline irtosi ja putosi suoraan päähäni. Onneksi selvisin säikähdyksellä ja muistoksi jäi vain arpi tuonne hieman kohonneeseen hiusrajaan.

Barcelonan lomareissu. Upea, aurinkoinen päivä rannalla. Upea lämmin ilta rantakadun ravintoloissa. Ei niin upea kahden tähden hotelli ihan Ramblan läheisyydessä. Huone ylimmässä kerroksessa ja yllättäen juuri ennen nukkumaanmenoa alkoi tehdä mieli virkistysjuomaa ja olihan sitä lähdettävä hakemaan keskellä yötä alakerran kaupasta. Kolikot surffisortsien taskuun ja hissiin. Yhtäkkiä kuului hirveä pamaus, hissikori heilahti ja hissi pysähtyi kerrosten väliin. Pienestä ikkunasta näkyi vain harmaa betoniseinä. Hälytysnapin painallukseen ei vastannut kukaan ja ensimmäisen puolen tunnin jälkeen alkoi jo lämpötila nousta ja hienoinen paniikki puskea puseroon.

Jostain paikalle ilmestyi herrasmies, joka teki jotain. En tiedä mitä. Kuului vain jakoavaimen kilinää ja kolinaa. Puolet hänen työkaluistaan taisi pudota sinne hissikuiluun. Sitten tulivatkin palomiehet paikalle ja ryömiminen pienestä raosta ”vapauteen” onnistui. Onneksi selvisin säikähdyksellä ja muistoksi jäi vain pienoinen hissikammo, joka on kyllä jo unohtunut.

Opel Corsa. En muista vuosimallia, mutta ei se ihan uusinta huutoa ollut. Isä sen tarkan markan miehenä jostain hankki. Olisiko ollut, että jonkun tutun pappa laitettiin lääkärin määräyksestä ajokieltoon ja hänen autonsa meni myyntiin. No, mutta tällä vaaleanruskealla Opelilla ajelin niitä ensimmäisiä kilometrejä ajokortin saatuani. Talvinen sää ja jäinen Jalkarannantie Lahdessa. Pieni kaartuva mutka ja yhtäkkiä vaan menetin auton hallinnan aivan täysin. Pyörähdin satakahdeksankymmentä astetta ja suoraan vastaantulevien kaistalle.

Tässä tapauksessa voi toistaa, että onneksi oli taivaanmerkit kohdillaan ja onni onnettomuudessa. Vastaantulevalta kaistalta ei tullut autoa, jos olisi tullut niin. En halua edes miettiä. Onneksi selvisin säikähdyksellä ja muistoksi jäi hyvien talvirenkaiden tärkeys sekä usein kyseisessä mutkassa tuo ”satakasikymppinen” muistuu mieleen.

Tuommoisia muistui mieleen näin pikaisella pohdinnalla ja hienoja sanontoja nuo mainitsemani. Onko teillä minkälaisia kokemuksia, joihin noita sanontoja voisi käyttää?

Kivaa perjantaita!

-Esko-

Comments (3)

Categories

Archives