Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

positiivisuus

, , , ,

Taas jotain aivan turhaa pakotettua positiivisuutta!

22.2.2021

”Taas jotain aivan turhaa pakotettua positiivisuutta.” Narisin huonotuulisena opehuoneen sohvilla, kun kävelin useiden paperilappusten ohi, joissa oli kaikkien henkilökuntamme jäsenten nimet. Olin nukkunut edeltävän yön todella huonosti ja mollivoittoisen aamun olin itselleni rakentanut. Juuri ennen lomia näin minulle usein tapahtuu, vaikka senhän pitäisi mennä juuri toisinpäin. Siinä tuhisin, join kahvin mustana ja lähdin vetäisemään viimeisen työpäivän ennen viikon leppoista huilitaukoa työn touhusta.

Työpäivän päätteeksi nappasin oman lappuseni pöydältä ja taitoin sen reppuuni. Juoksin kotiin ja istuin pöytäni ääreen. Otin tuon paperin käteeni ja aloin lueskelemaan työkavereideni minusta kirjoittamia positiivisia juttuja. Partasuinen ukko herkistyi. Siis ihan oikeasti liikutuin noista kauniisti sanoista, joita luin. Se manaamani pakotettu positiivisuus tuntuikin aivan ihanalta ja loma lähti käyntiin todella kivasti. Usein olen itse kirjoitellut, kuinka lapsia ei koskaan voi kehua liikaa. Tähän voi nyt sanoa, että kivalta ne mukavat sanat tuntuvat aikuisestakin. 

Tässä viime aikoina tuolla sosiaalisessa mediassa ja mediassa yleensäkin on havaittavissa kyllä melkoisen negatiivista ilmapiiriä. Koronakriiisin alkaessa oli jotenkin hieno huomata, kuinka jopa somessa oli semmoinen yhteisöllinen ja kannustava meininki. Pikkuhiljaa tämän erikoistilanteen edetessä tuo positiivisuus ja tsemppaava ilmapiiri on sulanut aika tehokkaasti pois. Kyllähän tämä tilanne alkaa jo turhauttamaan. Sehän nyt on ihan selvä, mutta ei kai se virus valittamalla täältä mihinkään häviä. Ei se tosin häviä positiivisilla sanoillakaan. Paremmalta ne kuitenkin tuntuvat. Hyvähenkisellä piikittelyllä se toivottavasti jossain vaiheessa häviää tai ainakin vähenee huomattavasti. (Olipa osuva) 

Naputtelenpas tähän kirjoituksen loppuun nuo kaikki mukavat minusta kirjoitetut virkkeet. Täältä ne voi sitten helposti kopioida vaikkapa ansioluettelooni. Jos olisin työrekrytoija, niin antaisin noille asioille hyvin paljon painoarvoa. Tarkemmin minä nuo lukisin, kun esimerkiksi edeltävät työsuoritteeni. En tosin tiedä juuri mitään työnhakuprosessin kulusta, joten ei siitä sen enempää.

”Olet ehkä maailman paras ja luontevin kehuja. Piristät oppilaiden ja työkavereiden päivää ja luot hyvää ilmapiiriä ympärillesi.”

”Sinä tuot aina auringon mukanasi, kun tulet huoneeseen.”

”Eskon saun pium paum. Hengen nostaja.”

”Olet näkyvä ja kuuluva energinen piristys.”

”Mahtava tyyppi sekä luokassa, että luokan ulkopuolella.”

”Sulla on aina hyvä meininki päällä ja sopivan hyvä/huono huumori. Kohtaat oppilaat aina lämmöllä.”

”Sun oppilaat saa olla luokassa juuri sellaisia, kun he ovat. Sun positiiviset sanat ei lopu koskaan. Työhyvinvoinnista huolehtija.”

”My man! Ollaan hienosti hioduttu yhteen tässä ajassa. Iloinen, kannustava ja pilke silmäkulmassa.”

’Kyselet kuulumisia ja tervehdit muuta henkilökuntaa hymyssä suin.”

”NAURU. Naurusi pelastaa/helpottaa monia päiviä. Olet ihanan energinen.”

”Sinulta riittää ystävällinen kommentti aina ja kaikille. Arvostan!”

”Olet äärettömän kannustava ja jaksat upeasti rohkaista oppilaita. Saat sen arimmankin löytämään itsestään vahvuuksia ja (vähintäänkin salaa) hymyilemään onnistumisilleen.”

KIITOS ja kiitos näistä!

-Esko-

Comments (2)
, , ,

Lapsi rajojen ulkopuolella minä Uusimaalla…kaikki varmasti järjestyy

26.3.2020

Viimeisin tekstini on lauantailta. Silloin oikeastaan ensimmäistä kertaa ahdisti tämä tilanne oikein kunnolla. Pelko oppilasryntäyksestä oli onneksi aiheeton. Vanhemmat ovat hoitaneet asian juuri sen kuulumalla vakavuudella ja pitäneet lapset kotona, mikäli mahdollista. Alkuviikosta olin vielä opettamassa fyysisesti työpaikallani, mutta keskiviikkona tuotin jo opetushistoriani ensimmäisen videokoulupäivän itsetehdyn keittiönpöytäni äärestä. Olihan se hyvinkin erikoista, mutta ainakin tähän mennessä on mennyt todella hienosti. Varmasti jossain kohdin tulee osittaisia notkahduksia, mutta kaikesta selviää kyllä.

Uusin mahdollisen ahdistuksen aihe iskikin sitten eilen, kun Uusimaa päätettiin eristää muusta Suomesta. Päätöshän on todella järkevä tälläisessä tilanteessa. Päässäni sitten pohdiskelin, jotta lapseni toinen kotihan sijaitsee näiden rajojen ulkopuolella. Tällä syyllä rajan pääsee ylittämään, mutta onhan se jotenkin todella absurdi tilanne ajella sitä tuttua Tampereen moottoritietä ja pysähtyä rajanylityspaikalle. Selittää tilanne ja jatkaa matkaa. Tässäkin tilanteessa kaikki järjestyy kyllä, joten aivan turha stressata ja valittaa. Se ei johda yhtään mihinkään. 

Konditionaalimuodot voi tämmöisessä poikkeustilanteessa laittaa hetkeksi tuonne hattuhyllylle. Ei tässä oikein muuta voi tehdä kuin elää hetkessä ja nauttia upeasta keväästä. Olla tiiviisti yhteydessä läheisiin ja ystäviin. Onhan se myönnettävä, että Eskon oma puolustusjärjestelmä on kytkeytynyt päälle tässä ehkä hieman pelottavassakin erikoistilanteessa.

Onneksi se minulla ilmenee yltiöpäisenä huumorina ja ulospäinsuuntautumisena. Ne huonoimmatkin meemit naurattavat helvetisti. (vessapaperihuumori ei edelleenkään) Hyvä suojelukeino. Onneksi Eskon oma puolustusmekanismi ei kytkeydy sisäänpäinkääntymiseen ja negatiivisuuteen. 

Tänään piti kirjoittaa otsikolla Sinkun kuiva kausi, mutta jätetään se seuraavalle kerralle.

Mukavaa ja aurinkoista iltaa!!

-Esko-

Comments (6)

Categories

Archives