Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

resepti

, , , , ,

Lapsi mukaan keittiöön

25.10.2020

Kaupallinen yhteistyö Hyvä merkki -kampanja ja Pro Luomu

Ruoan valmistaminen vanhempien kanssa on tärkeää perheen yhteistä aikaa. Voi vaihtaa kuulumisia ja samalla siinä sivussa valmistuu herkullinen ateria, jonka voi sitten ylpeänä yhdessä nauttia. Oli mukava toimia äitini apukokkina, kun valmistimme yhdessä edesmenneen isoäitini vakioruoan: Mummun färssin. En pienenä poikana ymmärtänyt yhtään miksi esimerkiksi kaikilla ystävilläni täysin samanlaista ruokaa kutsuttiin lihamurekkeeksi. Tähänkin sain vastauksen kymmenien vuosien jälkeen tuossa kokkailun ohessa. Mummun ruotsalaisten sukulaisten mukana tämä färssi oli Kyröjen ruokapöytiin kulkeutunut. 

Tällä kertaa Kyröjen ruokapöytään kulkeutui hyvinkin luomupainotteinen ateria. Tämän luomumerkki-kampanjan yhteydessä kiinnitin normaalia tarkemmin huomiota kauppojen luomutuotteiden valikoimaan. Yleensä käyn kaupassa tuossa kotini viereisessä marketissa, jossa kuljen lähes samoja jalanjälkiä ja napsin ostoskoriini niitä täysin samoja tuotteita. Luomuakin sinne aina ajoittain mukaan tulee. Tällä kertaa ostoskori täyttyi vain ja ainoastaan luomutuotteista. Niiden valikoima on kyllä nykyään hyvinkin kattava. 

Kyllähän tuohon vihreään merkkiin kiinnittää huomiota ostovalintoja tehtäessä ja aikaisempaa useammin niitä sinne tulisi laittaa. Esimerkiksi jauheliha on kohdallani semmoinen tuote, josta valitsen kyllä lähes aina sen vihreän pakkauksen. Tuo väri ja luomumerkki piirtää päähäni mielikuvan vastuullisesti valmistetusta tuotteesta. Tuotteesta, jossa tuotantoeläinten oloihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Lukiessani tietoa luomumerkin sivuilta, ei tuo mielikuva ollut ollenkaan väärä. Näin siellä todettiin. ”Luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvoma tuotantotapa, jossa eläinten hyvinvoinnille asetetaan tavanomaista korkeammat vaatimukset.” Hyvinkin tärkeä asia.

Siinä ruokaa laittaessamme juttelimme äitini kanssa myös hänen lapsuusmuistoistaan ja hetkistä, kun hän teki ruokaa oman äitinsä kanssa. ”Ei myö mistään luomusta tiedetty. Mualta ja torilta haettiin perunoita ja porkkanoita.” Äitini on kotoisin Joensuusta ja on sympaattista, että kymmenien vuosien Etelä-Suomessa asuminenkaan ei ole hänen puheestaan murretta pois hälventänyt. Sympaattista oli myös se, kun äiti otti minua kädestä kiinni ja opasti kuinka niistä ostamistani luomuperunoista muussataan juuri sopivan kuohkeaa muussia. Se oli jotenkin liikuttava hetki. Nelikymppinen lapsi apukokkina, jota kuitenkin tarvitsee vielä vähän kädestä pitäen avustaa.

Itsekin isänä sitä toivoisi, että tämmöisiä yhteisiä kokkaushetkiä olisi luvassa vielä tulevillekin sukupolville ja ties kuinka kauas tuonne tulevaisuuden tuuliin. Luomutuotannossa kiinnitetään huomiota luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tämänkin asian takia täytyy siis hieman muuttaa niitä kaavoihin kangistuneita askelmerkkejäni lähikaupassani ja laittaa sinne ostoskoriin entistäkin enemmän niitä vihreällä luomumerkillä varustettuja tuotteita.

Färssi oli todella maukasta. Äidiltäni olen muuten oppinut omankin kokkausfilosofiani: Kermalla ja voilla pelastaa pikkuvirheet.

-Esko-

Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Artikkelissa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.

Comments (2)
, , , , ,

Televisiossa epämukavuusalueellani, apua!

1.2.2018

Haluaisitko Esko osallistua ruokaohjelmaan? Sain tämmöisen puhelun tuossa viime vuonna. Jaa, että minä ohjelmaan, johon liittyy ruoanvalmistus. Tämä puhelu taisi tulla väärään numeroon, oli ensimmäinen ajatukseni. Siinä hetken juteltuani lähdin ehdottomasti mukaan. Eihän kukaan voi kieltäytyä mahdollisuudesta päästä tekemään ruokaa noiden huippukokkien ja supermukavien tyyppien kanssa. Meri-Tuuli Väntsi ja Pipsa Hurmerinta saivat Eines-Eskon tuntemaan olonsa hyväksi keittiössä. Samassa Liemessä olimme kaikki kolme. Yksi ehkä hieman enemmän.

Television katselun tottumukset ovat muuttuneet paljon tässä vuosien saatossa. En tiedä kuinka monessa perheessä enää kokoonnutaan sohvalle katsomaan jotain tiettyä ohjelmaa. Nykyään, kun noita ohjelmia voi katsoa lähes mistä vaan ja lähes milloin vaan. Ei ollut näin vielä silloin, kun pikkupoikana suoritin ensimmäisen telkkariesiintymiseni. Tämä tapahtui koripallo-ottelun puoliajalla järjestetyssä jönglöörikilpailussa Kotkassa. Olin treenannut esitystäni älyttömästi ja se onnistui aivan nappiin. Katkera olen tuomarille, joka valitsi jatkoon kuitenkin kilpakumppanini. VHS-videolta näkyy, ettei tuomari katsonut minun esitystäni juuri lainkaan. Mitä lie tuijotteli?

Tulikin parinkymmenen vuoden tauko ja sitten lävähtikin naama eetteriin oikein urakalla. Se oli hieman outoa, kun tämä partasuu pyöri ihmisten olohuoneissa noin kuusi kertaa viikossa. Iholla oli melkoinen seikkailu. Oli mukava päästä seuraamaan kuinka televisio-ohjelmia tehdään ja tarttuipa siltä reissulta mukaan todella hyviä ystäviä. Tykkään tehdä kaikkea arkityöstäni poikkeavaa, pitää mielen virkeänä. Olkoon tämä reality-blogini hienoista jatkoa tuolle seikkailulle. Olisi tullut muuten melkoinen kausi omalta osaltani, jos kamera olisi käynnistynyt huhtikuun 3. päivä vuonna 2016, kun blogini aloitin.

Tämän jälkeen on käyty laittamassa unihommia kuntoon Jaksa Paremmin– ohjelman Vesan avustuksella. On muuten äärimmäisen mukava kaveri hänkin. Sattumalta törmäsin viime viikolla. Marja Hintikassa syötiin erokakkua ja alustin vierailuni sinne tekstillä, jonka otsikko oli: Ero oli helvetti, ahdistuslääkkeistä aurinkoon. Tämä on isin koti– juttu liittyi myös tuohon Marja Hintikka Show:hun. Aurinko ja isin oma koti, näinpä. Nyt olisikin vuorossa hieman erityyppinen ohjelma, joka kuvattiin viime kesänä todella aurinkoisessa kelissä, helteisessä.

En ole itsekään ihan varma, jolloin tuo jakso tulee ulos. Kirjoittelen sitten lähempänä lisää ja esittelen mitä me siellä keittiössä oikein loihdittiin. Voin sanoa, että oli aivan järjettömän hyvää ruokaa suhteellisen helpolla reseptiikalla. Ihan kaikkea en itse tehnyt, ihan kaikkea. Kiitos Meri-Tuuli ja Pipsa. Ootte huippuja ja oli kiva kesäinen päivä kanssanne!!

-Esko-

Comments (%)

Categories

Archives