Tässä on elämänsä aikana tullut kokeiltua kaikennäköisiä hoitokeinoja niin fyysisiin kuin henkisiinkin kipuiluihin. Nyt pääsin kokemaan jotain ihan uutta. Kiitos Kellumo tästä mahdollisuudesta. Rentoutumis- ja palautumissessio tuli kyllä niin hyvään väliin. Yksinäinen kuntouttelu sai aivan uusia vivahteita räntäsateisena aamupäivänä. Neurosonic-tuolista tankkiin kellumaan kohti totaalirentoutusta. Mistä ihmeen tuolista ja minne ihmeen tankkiin kellumaan?
Neurosonic-tuoli perustuu matalataajuiseen värähtelyyn, joka tuntuu mukavalta kropassa. Istahdin nojatuoliin ja laskin sen itselleni optimaaliseen asentoon. Laitoin musiikin soimaan ja peitin silmäni. Taisin nukahtaa hetkeksi, koska puoli tuntia meni aivan hujauksessa. Kroppa oli ladattu ja hyväilty sisäisesti tällä matalataajuisella vibralla. Esivalmistelu kohti elämäni ensimmäistä kellumiskokemusta oli oikein onnistunut. Astuin tilaan, jossa oli jättimäisen kananmunan näköinen tankki. Värivalot loistivat silmiini. Kaikennäköisissä valoissa on tullut käytyä, mutta tämä oli kyllä aivan uutta ja ehkäpä jopa hieman erikoista.
Vaatteet naulakkoon ja suihkun kautta rohkeasti tankkiin sisälle. Korvatulpat korville, munankuori kiinni ja veden vietäväksi. Täydellisen kellumiskokemuksen takaamiseksi kaikki aistiärsykkeet ympäriltäsi on poistettu. Päälläsi on vain asu mallia Aatami, joten edes ihoasi vasten ei ole mitään ärsytystä. Tulpat korvilla laskeuduin kellumisasentoon. Aluksi minua hymyilytti, koska tilanne oli jotenkin todella outo. Tuntia aiemmin kävelin kiireisenä Kampissa ja nyt kellun täysin hiljaisessa ja pimeässä kelluntatankissa. Aluksi en uskaltanut laskeutua veden varaan. Jännitin hartioitani, mutta pienen ajan kuluttua makasin kuin lumpeenlehti mökkijärvessämme. Tosin vesi oli huomattavasti lämpimämpää.
“Your session is over.” Sanoi hento naisääni. Valot syttyivät pikkuhiljaa ja avasin tankin kannen. En oikein edes tiedä miltä minusta tuntui. Hyvältä, oudolta, tyhjältä. En ajatellut tunnin aikana oikeastaan yhtään mitään. Pysähdyin ja nautin vain hetkestäni ihmislumpeenlehtenä. Sitä se rentoutuminen sitten varmasti tarkoittaa. Unohtaa kaiken ja pysähtyy. Tekisi varmasti hyvää meille kaikille täällä kiireen ja räntäsateiden keskelle. Tuo kolesteroliton jättikananmuna pakottaa pysähtymään. Sinne et saa mukaasi läppäriä, et puhelinta et edes niitä punaisia Speedojasi. Sinne saat mukaasi vain ajatuksesi ja itsesi. Lähemmäs sikiövaihetta en ainakaan itse ole elämässäni vielä päässyt. Erilaista terapiaa.
Astuin ulos Kellumon ovesta naamaani vasten piiskaavaa räntäsadetta. En saanut hymyä pois kasvoiltani. Tapasin ystäväni Kampissa ja hän sanoi minulle. “Jätkä on kyllä niin hyvällä tuulella.” Aamupäivän tavoite: ONNISTUNUT.
Kiitos Kellumo vielä kerran, tarjositte hienon kokemuksen. Tulen varmasti uudestaankin.
-Esko-
// Rentoutumisterapia Kellumosta saatu blogin kautta. //
Koputan puuta sanoessani, että olen todella harvoin kipeä. En edes muista milloin olisin viimeksi maannut päiviä sängyssä kuumeen kourissa. En edes muista milloin olisin viimeksi imeskellyt Strepsilsejä, jotta nieleminen ja normaali keskustelu onnistuisi. Toivottavasti valkosoluni eivät koe tätä kirjoitustani loukkauksena, jää kesälomalle ja aloita tästä minulle viikkoja kestävää sairauskierrettä. En usko. Ainakin Olipa Kerran Elämässä he ovat oikein yhteistyökykyisiä ja reippaita tyyppejä poliisiunivormuissaan.