Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

sunnuntai

, ,

Ikävä on vuotava taakka, se ajassa kevenee…

26.4.2020

Aina se vaan tulee. Tuossa kävelyllä kuuntelin musiikkia ja kuulokkeista korviini soi Happoradion uusi kappale. Siinä laulettiin hieno fraasi. ”Ikävä on vuotava taakka, se ajassa kevenee…” Pikkusankarin vierailun jälkeen se tyhjä, hiljainen koti edelleen kolauttaa ja vähän jopa lamauttaa. Siinä sitä makailee sängyllä ja tuijottelee niitä sängylle unohtuneita pehmoleluja. Viime yön nukuin pieni ja pehmeä lumileopardi kainalossa. Ajan kanssa tähän tunnelmaan on tottunut, mutta aina se yksi lamaannuspäivä sieltä tulee. Nyt se osui tälle sunnuntaille. Piti tehdä vaikka ja mitä, mutta ei vaan jaksanut. 

Viimeiset pari viikkoa olivat todella touhukkaita ja oli ihana päästä elämään sitä ihan oikeaa arkea. Tai siis tätä hieman erilaista arkea maailman parhaan karanteenikaverin kanssa. Oli myös oikein piristävää olla hienoisessa pimennossa ympärillä vilisevästä uutisoinnista. En katsonut kahteen viikkoon yhtään uutislähetystä televisiosta ja iltaisin olin niin väsynyt, että ne traditonaaliset nettiuutisten koronakierrokset jäi tekemättä. Tänä sunnuntaina otin sitten tuonkin ”vahingon” takaisin ja luin kaikki mahdolliset mediat. Pääministerin kyselytuntia kuunnellessa iski sitten jo ähky ja oli pakko ottaa kuulokkeet pois korvista. Ei vaan enää jaksanut. 

Piti pestä pyykkiä. -> En jaksa

Piti soittaa päivittäinen puhelu vanhemmilleni -> En jaksa

Piti käydä sunnuntain pitkällä lenkillä -> En jaksa

Piti laittaa ruokaa ja yhdistää siihen jääneet tortillajämät -> En jaksa

Piti siivota -> En jaksa

Onneksi tämä en jaksa-päivä osui tänään eikä kuluneille kahdelle viikolle. Tämä ei olisi kuulostanut kovinkaan mukavalta.

Iskä, voitko piirtää mun kanssa? -> En jaksa

Iskä, voitko tehä sitä sun hyvää jauhelihakastiketta? -> En jaksa

Iskä, voitko auttaa mua matikan tehtävissä? -> En jaksa

Iskä, voitko antaa unipusun? -> En jaksa

Iskä, lähetäänkö ulkoilemaan? -> En jaksa

Minulle on jäänyt hyvin mieleen tärkeän isoäitini sanat, jotka hän kesämökillä minulle lausui. Esko, tuo en jaksa on ihan sama, kun sanoisit en viitsi. Ja ihan oli mummu oikeassa. Tuossa kontekstissa jaksaminen ja viitsiminen ovat synonyymeja. Ehkäpä se on kuitenkin ihan ymmärrettävää, että aina ei jaksa tai viitsi tehdä yhtään mitään.

Pitäisikö valittaa vielä jostain? -> En jaksa.

Mukavaa sunnuntaita!!

-Esko-

// Otsikko lainaus Happoradion kappaleesta Silta //

Comments (4)
, , , ,

No nyt oli omaperäinen isänpäivälahja

10.11.2019

Tykkäyksiä satelee ja sosiaalinen media täyttyy rakkaudentäyteisistä kuvista. Hymyileviä isiä ja nauravaisia lapsia, yksi tai useampia. Hienoa faijat, tuupatkaa ihmeessä kuvia. Niin paljon kuin sielu sietää. Kuvien taustalle kätkeytyy varmasti mitä erilaisempia tarinoita. On iloa, on varmasti myös surua. Niitä ei kenenkään tarvitse tietää. Isä on suuri onni lapselle ja isyys aikuiselle. Itsekin tänään isänpäiväkuvan laitoin, hyvällä fiiliksellä.

Aina näin ei ole ollut. Muutamia vuosia sitten postasin illalla iloisia, hymyntäyteisiä somekuvia. Samaisena aamuna olin viettänyt pitkän välitunnin opehuoneen puhelinkopissa keskustellen Isät lasten asialla Facebookista löytyneen Vertaistukineuvojan kanssa. Silloin hymyjen taakse kätkeytyi täydellinen kaaos ja pelko.

Juuri kotiuduin isänpäiväviikonlopun reissultani. Paluumatka oli vähintäänkin kuumottava. Paljon olen rakkaalla Mazdallani kilometrejä huristellut, mutta tänään sitä joutui rattia puristamaan oikein kunnolla. Taivaalta satoi kaikkea mahdollista ja eipä tuo marraskuinen ilta kovinkaan valoisa ollut. Jossain vaiheessa minua alkoi vaan naurattamaan. En tiedä kyllä miksi. Ajoittain sitä tulee mietittyä, jotta kuinkakohan moni isä ajelee tuolla maanteillä keskiluokkaisilla katumaastureillaan lastenhaku tai -palautusreissuillaan? Nauttien samalla Marko ”Mörkö” Anttilan sekä Esterin hanurin symbioosisäätilasta. Tsemppiä teille kaikille!

Isänpäiväviikonloppuni paluumatkaa lukuunottamatta oli aivan älyttömän kiva. Sainpas lahjaksi hienoisen erikoisen paketin tyttäreltäni. Hän oli hankkinut minulle lahjaksi leivänpaahtimen. Siinä, kun pakettia availin ja rosterinen paahdin paketista ilmestyi, niin kyllähän siinä hymy tuli isosti huulille. Tarpeellinen lahja ja iltapalaksi teimmekin täysjyväpaahtikset ihan ronskilla Oivariinikerroksella, nam! Lisäksi piirtelimme, nautimme isovanhempien seurasta, katselimme leffaa sekä suoritimme vakiotradition. Uinti Hollolan uimahallissa, jossa isät oli hienosti huomioitu. Ilmainen sisäänpääsy isille ja vieläpä sumpit ilmaiseksi uinnin päätteeksi.

Se oli tänään muuten ensimmäinen isänpäivä, kun nousi ylväs siniristilippumme salkoon ihan virallisesti. Hyvä näin ja kyselin Instastoorissani, jotta kuuluuko lippu salkoon isänpäivän kunniaksi? Äänestystulos on tällä hetkellä: KYLLÄ, 99 prosenttia. 

Kyllä kansa tietää ja kivaa isänpäiväiltaa!!

-Esko- 

Comments (0)