Seison kauppajonossa vihreä kortti kädessäni. Nyt minulla on se. Ihan ikioma henkilökohtainen S-etukortti. Voin vihdoin vastata kassatyöntekijän kysymykseen myöntävästi. Joo, on minulla. Toiseen vakiokysymykseen pussitetuista pakasteista en edelleenkään vastaa nyökkäämällä. Sauna, Sisu ja S-etukortti. Kolme kovaa ässää, joka on tuttua ominaiskulttuuria meille suomalaisille. En tiedä milloin tämä bonuskorttikulttuuri on lompakkomme täyttänyt? Nyt myöhäisherännäisenä minultakin se löytyy.
Vihreää korttia voi nykyään vilautella jos jonkinmoisissa tilanteissa, huoltamoilla, hotelleissa, hampurilaisravintoloissa. Kävelimme eilen hautaustoimiston ohi. Ihan, kun olisin sen tutun vihreän kortin nähnyt myös liikkeen ikkunassa. Saapa nähdä kuka minusta bonukset sitten aikanaan tililleen vinguttaa? Postilaatikosta löytyvässä yhteenvedossa bonuksia on kerryttänyt arkiset ruokaostokset, hotelliviikonloppu Hämeenlinnassa ja tammiarkku. Noh, mennäänpäs nyt takaisin oikeille raiteille. Eli minä olen kyllä useassa asiassa hieman hidas ja tulen niinsanotusti jälkijunassa. Esimerkiksi nämä asiat ovat vielä hakusessa:
- MobilePay -> En ole vielä ladannut. Kuulemma on todella kätevä. Aika monta kertaa olen tämän puutteesta ystäviltäni kuullut.
- Suppaaminen -> Monena kesänä on pitänyt mennä. En ole vielä tämän lajin hienoutta vielä omaksunut. Ehkä vielä joskus. Tulevana kesänä. Saa nähdä, saa nähdä.
- Sähköiset laskut -> Olen niin tottunut maksamaan laskuni paperiversioina. Sähköpostia tulee nykyään melkoisen paljon ja niin helposti ne sinne sekaan vain “hukkuvat”.
- Äänikirjoihin tutustuin vasta parisen viikkoa sitten. Käteviä ovat kyllä.
- Wolt, Foodora -> kotiinkuljetettu applikaatioruoka. Koskaan en ole tilannut. Pizzoja kyllä perinteisellä puhelinkeskustelulla. Välillä on tullut väärät täytteet.
- Kauppakassipalvelut -> Oletettavasti innostuisin palvelun helppoudesta ja puolet tuotteista jäisi käyttämättä.
Kaikkea täytyy kokeilla ja onhan tässä aikaa. Niin ja tänään kymmenentenä huhtikuuta vietetään muuten kansainvälistä sisarusten päivää. Tämä usein yksi pisimmistä suhteista elämässämme ansaitsee kyllä oman päivänsä, joten velipoika. Hyvää päivää, sisarusten päivää.
Nyt iltakaupoille ja bonukset talteen!
-Esko-
// Kuvat (eivät liity juttuun millään tavalla): Pasi Salervo //