Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

televisio

, , ,

Siis toi on niin siistiä!

20.9.2020

Kuvassa pieni pellavapäinen tokaluokkalainen poika Joensuun Kanervalan koulun ala-asteelta. Ihan ensimmäisenä ei tule mieleen se, että eräänä kauniina päivänä tuo kyseinen poika marssi ympäri Joensuun keskustaa ja varasteli kaikkea mitä taskuihin ja hihoihin mahtui. Perinteisen suksen siteistä lakupatukoihin. Tämä on yksi lapsuusmuistoistani, joka on piirtynyt mieleeni todella vahvasti. Ei ehkä se kaikista iloisin muisto, mutta onpa tullut opiksi otettua. 

Poika katseli televisiota olohuoneen ruskealla valtavalla nahkasohvalla. Kuvaputkitelevisio seisoi tukevasti jalustallaan ja tarjoili ohjelmaa niiltä olemassaolleilta muistaakseni kolmelta kanavalta. Alkoi sarja, jossa nuorisoporukka innostui näpistelemään kaupasta. Päähenkilöllä oli päällään nahkatakki ja pitkä takatukka. Vähän kuin Ihmemies MacGyverillä. Siis, miten siistiä. Se jakso vaikutti tuohon pikkupoikaan niin vahvasti, että pakko oli päästä itsekin kokeilemaan. Hyvinhän siinä ei sitten käynyt. 

Kaverin kanssa lähdimme ja tämä kaksikko kierteli ympäri Joensuun keskustaa. Kanervalan kaupasta hihaan sujahti lakupatukoita. Torin kupeessa sijainneesta Intersportista hiihtosuksen side ja sieltä keltatiilisestä Citymarketista Gi-Joe-ukko paidan alle. Niin ja siellä Citymarketissa sitten näiden pikkupoikien varastelu saikin ihan ansaitun lopun. Kaverini jäi rysän päältä kiinni ja itse juoksin kotiin karkuun. Omatunto löi vasten kasvoja todella kovaa ja itkin hysteerisesti Niskakadulle kirmatessani. Äitihän huomasi heti, ettei pellavapäällä ollut ihan kaikki kunnossa.

Siitäpä sitten lähdimme äidin kanssa palauttamaan tavaroita kauppoihin. Nöyrä poika toivottavasti oli tuolloin ja osasi anteeksi pyytää kauppiailta. Käräjäoikeuden tuomarina toiminut isä oli jo muuttanut ennen muuta perhettä Lahteen. Ai, että kuinka pelkäsin sitä hetkeä, kun iskä saa tietää oman poikansa hölmöilyistä. Ja sen isäni pitämän puhuttelun tulen muistamaan koko loppuelämäni.

Tuon pikkupojan elämän ulkoiset vaikutteet olivat kyllä todella vähäisiä verrattuna nykyajan lapsiin ja nuoriin. Silloin oli televisiossa ne muutamat kanavat. Linjoille pystyi soittelemaan lankapuhelimella ja tarkan ajan kertoi neiti aika numerosta 10061. Nykyään lähes jokaisella lapsella ja nuorella on taskussaan väline. Väline, joka muutamalla hipaisulla avaa tarvittaessa silmiesi eteen melkeinpä mitä vaan. Televisiossa on kanavia niin, jotta sanonta kanavamarathon ei ole yhtään liioteltua. 

Sanat medialukutaito ja nettietiketti eivät sisältyneet oletettavasti kovinkaan tiivisti tuon pellavapään sanavarastoon. Onko semmoisia sanoja silloin ollut olemassakaan? Vahvasti minuun vaikutti se kuvaputkitelkkarista tullut sarja. Vahvasti haluan uskoa siihen, että nykymaailman lapset ja nuoret osaisivat suodattaa ympärillään pyöriviä vaikutteita. Ja jos eivät itse osaa, tarjoaisivat lähellä olevat aikuiset siihen apua ja tukea.    

Isäni oli kaivanut tuon kuvan jostain mökin laatikosta. Muistojahan se mieleeni kuljetteli. 

-Esko-  

Comments (0)
, , , ,

Sun naama on tuossa mun bussipysäkillä

26.8.2020

Zuckerbergin Mark nostelee tasaisin väliajoin muistoja tuonne Facebookin puolelle. Tällä viikolla sinne nousi kuva kuuden vuoden takaa. Kuvassa esiintyi maskeeraajan käsittelyn kokenut parrakas mies, joka tuijottelee eteerisesti oikeaan alaviistoon. Jared Letoksi oli joku Instassa sekoittanut. En tiedä kuinka aamurähmäisillä silmillä oli sitä katsonut? Ei, ei se ollut Jared Leto se oli Kyrön Esko. En ehkä ihan Jared Leton kanssa itseäni kuin kaksi marjaa- osioon laittaisikaan. 

Jätkän naama oli tuossa katumainoksessa, kun töihin kävelin, saapui viesti Lahdesta. Siis, ootko jossain televisio-ohjelmassa? Kuului kysymys Rovaniemeltä. Hieno parta, kommentoitiin Joensuusta. Näin se oli yhtäkkiä ja yllättäen oma naama lävähtänyt aika isoon jakeluun ympäri Suomea. Ja vielä suurempaan jakeluun se oli lähdössä 1.9.2014. Silloin alkoi Iholla-televisiosarjan kolmas kausi, joka myös miesten kautena tunnetaan. Aika tasan on siis kuusi vuotta tuosta oman elämäni ehkäpä erikoisimmasta projektista kulunut.

Tuohon aikaan ei vielä ollut Instagram, Snapchat tai Youtube ihan niin suuressa roolissa, kuin tällä hetkellä. Oli kyllä todella outoa, että yhtäkkiä oma puolitoistametrinen naama ”komeilee” ympäri Suomea. Tuolloin myöskään ei itsensä kuvaaminen lähes joka paikassa ollut ihan niin yleistä, kuin tänä päivänä. Kyllähän se musta möhkäle ulokemikrofonilla herätti aika monessa paikassa hieman hämmennystä. Uskoisin, että tilanne olisi nykyään hieman erilaista. Kaikista oudointa oli kuitenkin kirkkaasti se, kun oma elämä lävähtääkin viisi kertaa viikossa jokaisen television omistavan suomalaisen olohuoneeseen. 

Kuusi vuotta on muuten aika pitkä aika ja melkoisen paljon kerkiää elämässä noina noin 2190 päivänä tapahtumaan. Monta kertaa on minulla ollut suunnitelmissa alkaa tuota sarjaa noilta kaapista löytyviltä DVD:iltä katsomaan. Olen aloittanut ja sitten taas lopettanut. Olen aloittanut ja sitten taas lopettanut. Nyt ihan tuon Facebook-noston kunniaksi katson yhden kokonaisen jakson. Syksyllä 2020 tulisi muuten kuvailtua aika erilaista Eskon elämää. Arvokasta ja ihanaa se oli silloin 2014. Arvokasta ja ihanaa se on edelleen.

Niin ja tuohon Jared Letoon on vielä palattava. Ehkäpä paras palaute, jonka olen tuohon sarjaan liittyen lukenut, kuului jotenkin näin: ”Tuo Esko näyttää edestä ihan Esa Pakariselta ja takaa Marilyn Monroelta.” Tämä osui ehkä lähemmäs.

Mahtavaa keskiviikkoa!!

-Esko-

Comments (4)