Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

terveys

, , , , ,

Jätkä on rautaa, vai onko?

8.3.2018

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Blogimedia ja Sana-Sol

Vuonna 2006 Kajaaniin on muuttanut juuri opettajaopintonsa aloittanut nuorehko mies. Hän marssii terveystarkastukseen ja sormenpäästä napataan pieni tilkka verta ja mitataan hemoglobiiniarvot. Ja nehän ovatkin jopa hieman yllättäen todella alhaiset. Nuorehko mies ihmettelee, jotta mistäköhän semmoinen mahtaisi johtua? Paljon hän urheilee ja syö suhteellisen normaalisti. Tuosta hetkestä lähtien olen kiinnittänyt huomiota riittävään raudan saantiin ja vuosittain syön ylimääräisiä rautavalmisteita kuuriluontoisesti.

Vuonna 2014 Helsingin kaupungin työterveyteen marssi jo muutaman vuoden kokemuksella varustettu luokanopettaja. Hänelle tehdään perusteellinen tutkimus, jossa mitataan myös ne hemoglobiiniarvot. Aikuinen mies ihmettelee, että kaikki muut ovat kunnossa, mutta hemoglobiini on jälleen alhainen. Ei hälyyttävällä tasolla, mutta ihan siellä viitearvojen (miehet 134-167) alarajoilla. Itselläni taisi olla jossain 130 paikkeilla. Paljon hän edelleen urheilee ja syö suhteellisen normaalisti.

Olen kokeillut nestemäistä rautaa. Olen kokeillut rautatabletteja, niitä ei vatsani ole oikein kestänyt. Muutama vuosi sitten sain ystävältäni vinkin, että kokeilen pureskeltavia rautatabletteja. Näitäkin kokeilin ja lisäksi napsin päälle vielä C-vitamiinivalmisteen. C-vitamiinin, kun on todettu parantavan raudan imeytymistä. En ole kokenut itseäni koskaan mitenkään megauupuneeksi. Tai olen ajoittain, mutta se uupumus on johtunut ihan jostain muista kuin hemoglobiiniarvoista.

Sana-Sol- yhteistyön tiimoilta minulla oli mahdollisuus tutustua itselleni ihan uuteen pureskeltavaan tuotteeseen. Sana-Sol Rautaan, joka sisältää myös C-vitamiinia. Näin hauskasti sanottuna, kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Aikaisempi kokemus pureskeltavasta tabletista ei ollut hirveän suuri kulinaristinen kokemus, mutta nämä tällä hetkellä käytössä olevat tuotteet maistuvat hyvältä. Ei ne nyt ihan Vitanallejen tasolle pääse, mutta miellyttävä appelsiininen maku niistä suuhun tulee.

Tämä Sana-Solin yhteistyö oli tärkeä. Löysin uuden tuotteen ja löysin itseni taas pohdiskelemasta omaa terveyttäni. Syön tämän meneillään olevan purkin tyhjäksi ja varaan ajan verikokeisiin. Toivon, että arvot ylittävät kirkkaasti Suomen maanteiden korkeimman kesänopeusrajoituksen. Toivon, että tämä tuote olisi nyt se, joka löytäisi lopullisesti paikkansa siellä minun lisäravinnelaatikossani.

Kesäksi rautaiseen kuntoon!

-Esko-

Comments (2)
, , , ,

Tästä asiasta lähes kaikilla on mielipide…

26.2.2018

Täällä kirjoitellessa sitä usein unohtaa, että mukaan tulee säännöllisin väliajoin myös uusia lukijoita. Ja sehän on vallan mukava juttu. Niinpä onkin välillä hyvä hieman kertailla täällä asioitani. Kertaillaanpas tänään hieman tuota perustyötäni. Olen ammatiltani luokanopettaja ja omaan arkeeni sisältyy hyvin tiiviisti asia, josta jokaisella on varmasti muistoja ja mielipiteitä. Ja sehän on kouluruoka. Tänä vuonna on juhlavuosi tällä saralla, koska Suomessa on tarjoiltu vuodesta 1948 ilmaista kouluruokaa oppilaille. Seitsemänkymmentä vuotta tulee täyteen. Se on hieno asia ja tästä voi olla ihan jokainen suomalainen ylpeä.

Koulumme ruokalan pöydillä on esitteitä, joissa on pähkinänkuoressa Suomen kouluruuan historiaa. Tässä muutamia nostoja ja virstanpylväitä tuosta taipaleesta.

1948 Ilmainen kouluruoka koko Suomeen

1970- Kouluruokaloihin tuli erityisruokavaliot ja lisäkeruoat. Esimerkiksi kaaliraastetta oli mahdollista napsia lautaselle.

1980- Broilerinkoivet saapuivat ruokalistalle

1990- Lama vei broilerinkoivet pois listalta ja samalla poistuivat myös monelle hyvin tutut tilli- ja piparjuuriliha. Itseotto ruokaloissa lisääntyi.

2000- Ruokalistoissa alkoi näkyä kansainvälisiä trendejä. Ruokalistassa saattoi vilahdella tortillat, lasagne ym…

2010- Suuri ruokalistauudistus ja ensimmäinen sähköinen ruokailija-kysely toteutettiin.

Tänään juuri keskustelimme ruokapöydässä kuinka oli taas maistuvaa ruokaa lautasella. Ei sitä välttämättä aina osannut itse silloin alakoululaisena arvostaa tarpeeksi, että meillä on ollut mahdollisuus ilmaiseen kouluruokaan. Tätä asiaa yritän vuosittain oppilailleni teroittaa. Välillä onnistuneesti ja välillä hieman laihemmin tuloksin. Aikuisiän ehdottomat kouluruokasuosikit ovat ainakin seuraavat (satunnaisessa järjestyksessä):

  • Kalaleike, perunamuusi ja ehdottomasti kermaviilikastike
  • Hernekeitto, ronskilla sinapilla
  • Uunimakkara ja perunamuusi
  • Mustamakkara ja valkosipuliperunat. Lahdessa oli tarjolla, ei löydy enää ainakaan meidän listalta.
  • Pinaattikeitto ja kananmunarouhe
  • Broileripastavuoka
  • Kinkkukiusaus

Listaa olisi voinut jatkaa vielä vaikka kuinka ja paljon. Syön hyvällä ruokahalulla kaikkea mitä on työpaikallani tarjolla. Ruoka on asia, josta en juuri koskaan valita, enkä ole valittanut. Tässä asiassa on mennyt äidin ja isän oppi perille. Aiemmin kirjoittelin, että varmasti lähes kaikilla maassamme kouluja käyneellä on jonkinmoisia muistoja tai mielipiteitä kouluruuasta. Palatkaahan hetkeksi sinne koulujenne ruokaloihin.

Minkälaisia tunnelmia herättää?

Onnea kouluruoka!

-Esko-

P.S Koulumaailmasta olen kirjoitellut mm. luokanopettajan palkkauksesta, koulumme erikoisesta ongelmasta, työsuhde-eduista ym…

// Lähde: Suomen kouluruuan historiaa- esite. //

Comments (24)