Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

uusi alku

, , ,

Uusi puoliso

25.4.2016

Tämä seuraava kirjoitus on täysin fiktiivistä mielenmaalailua. Saattaapa kuitenkin joskus olla ajankohtaista, joten tässä näkemykseni seuraavasta asiasta.

” Mikä hemmetin Urpo siellä pyörii?” “Kuka juntti leikkii lapseni kanssa? Ja vielä minun ostamalla Ryhmä Haun Rollella, Prkl!” Kuukausia takaperin ajatus siitä, että joskus joku ihminen jakaa arkea lapseni ja puolisoni kanssa tuntui aivan hirveältä. Tuli kateus. Kateus siitä, että joku ottaa paikkani. Paikkani perheenjäsenenä. Tekee juuri niitä “meidän” juttuja. Minä ryven yksiössäni ja toiset paistavat lettuja ja laittavat päälle suurinta herkkuani, Nutellaa.

Ei, eihän noin voi ajatella. Mieli kirkastuu päivä päivältä ja myös asioiden analyyttinen ja järkevä ajattelu  onnistuu. Tämä täytyy nähdä mahdollisuutena. Eräs hieno ihminen totesikin minulle: ” Älä todellakaan ajattele noin. Uudet ihmiset tuovat mukanaan lapselle mahdollisuuden saada elämäänsä lisää läheisiä ja turvallisia aikuisia.” Kyllä, näinhän se todellakin on. Toisen ihmisen onni ja onnellisuus luo varmasti onnea ja onnellisuutta myös ympäristöönsä.

Jos joskus tämmöinen “Urpo” on ajankohtainen, niin toivottavasti voin paiskata hänen kanssaan ylävitoset. Käydä läpi Sm-liigakierroksen tulokset ja tarjota illallisen. Saa kyllä tyytyä bravuuriini jauhelihakastikkeeseen. Tai voin toki tehdä myös kalapuikkoja leivänpaahtimella.

Yhteen hiileen on puhallettava.

-Esko-

Comments (21)
, , , ,

Minä rakastan sinua

17.4.2016

EskoKyröJos et jaksa lukea aikuisen miehen vuodatusta rakkaudesta. Tämä kannattaa jättää lukematta. Jos et jaksa lukea yhteistyöpostauksia. Tämä kannattaa jättää lukematta. Tämä on yhteistyöpostaustoive Amorin kanssa. Hän on ampunut nuolensa pahasti ohi taulusta ja kääntänyt minulle selkänsä. Uskoni rakkauteen on hetkellisesti mennyttä.

Mikä on oikea tyyli rakastua? Onko se vartalon huumaava salamarakastuminen? Onko se pitkään harkittu järkirakastuminen? Onko se ensitreffit alttarilla tyyppinen rakastuminen? Ei, ei oikeaa tapaa varmasti ole olemassakaan. Rakkaus on tunne, jonka todella tuntee. Se säilyy ja kestää ja sitä ei todellakaan voi sammuttaa sormia napsauttamalla, vaikka kuinka haluaisi. Rakkauden loppuminen voi myös ajaa epätoivoon ja shokkiin. Äkillinen shokkireaktio luki lääkärin papereissa.

Epätoivo, sinne minä ajauduin. Ryvin parisen kuukautta todella syvissä vesissä. Yöt meni Oxaminin avulla ja arki oli sumua ja mustaa. Tukea olen saanut ja tukea olen tarvinnut. Nyt se rypeminen ja vellominen saa riittää. Tuo pohjakosketus oli tärkeä ottaa, mutta ei se voi jatkua loputtomiin. Asioita on prosessoitu. Käännetty useita kiviä, ja nyt on vain yritettävä ottaa seuraava askel. Askel kohti valoa. Askel kohti iloa ja hymyä. Keskustelu jatkuu, mutta toivottavasti jo hieman positiivisemmalla otteella.

Minulla ei ole hätää. Minulla on maailman ihanin tytär, minulla on mahtava perhe, minulla on laaja kaveripiiri. Puolisoa minulla ei enää ole. Se on vain hyväksyttävä, päästettävä irti ja yritettävä muuttaa se roihunnut rakkaus ystävyydeksi. Minä selviän. Ajoittain tuntuu varmasti hemmetin pahalta, mutta tuntukoot. Sitten itketään, keskustellaan ja soitetaan äidille.

” Minä rakastan sinua.” Voiko näin sanoa enää koskaan? Katsoa silmiin, ottaa kädestä kiinni ja sanoa nämä kolme sanaa. Kolme sanaa, jotka jokainen ihminen haluaa kuulla. Jokainen ihminen haluaa varmasti rakastaa ja tulla rakastetuksi. Toivon ja uskon, että itsekin nämä sanat voin vielä joskus kuulla ja sanoa. Jenni Pääskysaari totesi kirjassaan osuvasti: “Jos jaat rakkautta avokätisesti ympärillesi, se palautuu sinulle moninkertaisesti takaisin. Luota siihen.” Luotan.

Nyt katse kohti tulevaa. Kesää, valoa, uutta elämää tyhjältä pöydältä ja Amor: Lue tämä ja ammu taas joskus napakymppiin. Ei kuitenkaan mitään kiirettä. Teroita sinä nuolet, minä teroitan mieleni kirkkaaksi.

-Esko-

//kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (76)