Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

ystävät

, , , ,

Voinko minä elää näin?

11.6.2018

Takana on melkoisen vauhdikas viikonloppu. Kotona kävin ainoastaan nukkumassa hieman vaihtelevanmittaisia yöunia ja muuten olinkin liikkeessä koko ajan. Perjantaina sekä lauantaina tuli avattua festivaalikesä Sidewayseilla ja eilen vietin päivän ystävieni kanssa kierrellen Tallinnassa. Kävellessäni kotiin läheisen puiston läpi auringon laskiessa selkäni takana. Olo oli mahtavan viikonlopun jälkeen todella tyhjä ja mieleen hiipi ajatus, joka sinne aina ajoittain edelleen jostain rantautuu.

Voinko minä elää näin? En ole vielä ihan täysin sisäistänyt päähäni ajatusta, että minun elämäni on nyt kirjoitettu näin. Minä olen osan elämästäni isä ja sen roolin pyrin hoitamaan niin hyvin kuin mahdollista. Minä olen osan elämästäni sinkkumies, jolla on ihan omaa aikaa. Aikaa, jolloin voin tehdä lähes mitä vaan. Ei minun tarvitse viettää kesäviikonloppuja kotona lukien elämänhallintaoppaita (vaikkei ne varmasti pahitteeksi olisikaan) odottaen, että se unelmien prinsessa koputtaa Converse  vain oikeassa jalassaan alimman kerroksen ikkunaani. Siispä voin, minä voin elää näin, nauttia kesästä ja lomasta, omasta ajastani. Toinen kysymys onkin: Haluanko minä elää näin? Niinpä…

No, mutta sitten takaisin viikonloppuun ja Tallinnaan. Aurinkoisen sunnuntain vietimme ystävieni Jennyn ja Ollin kanssa ”etelässä”. Tuntui kyllä, että olisimme olleet paljon alempana Etelä-Euroopassa. Jokaisella matkaajalla taisi jäädä sormenjälki niskaan palatessamme laivalla Helsinkiin. Tänään on jo muuttunut rusketukseksi, on. Reissu oli todella kiva ja kiitos teille kaikille vinkkejä heittäneille. Meidän piti toteuttaa ja tehdä vaikka sun mitä. Eteen tuli kuitenkin kaksi ongelmaa, aurinko ja aika.

Menimme lähes suoraan laivalta syömään kehuttuun Rataskaevu 16 ”sisarravintolaan” Väikeeseen vanhaan kaupunkiin. Palvelu oli ensiluokkaista ja ruokakin ihan maistuvaa, vaikkei ehkä ihan henkilökohtaiseen Top-kolmoseen noussutkaan. Tunnelmallinen paikka, jossa vierähtikin aikaa ihan huomaamatta. Poistuimme ravintolasta helteisille mukulakaduille, josta suuntasimme paistattelemaan päivää ja nautiskelemaan Virukeskuksen läheiselle terassille. Herkulliset jäätelöpirtelöjuomat eteen ja tässä vaiheessa totesimme, että aika loppuu kesken.

Pikaiset pyörähdykset Virukeskuksessa, Rotermannissa ja terminaalin kautta paluulaivalla kohti Helsinkiä. Tunnit vaan katosivat jonnekin ja kuten jo viimeksi sanoin, seuraavalla kerralla täytyisi jäädä yöksi. Josko kolmas kerta sitten menisi tuolla kaavalla? Kotona matkarepusta löytyi F:n tuliaiset, seitsemän kasvonaamiota, t-paita ja farkkutakki. Kyllä, hienoisen erikoiset ostokset. Tällä kertaa löytyi hieman vaatteitakin, vaikka tässä tarkoituksessa suuntaankin mielummin Tukholmaan. Tämä nyt ei varsinaisesti shoppailureissu ollutkaan. Tarkoituksena oli viettää rento ja leppoisa sunnuntai ja se onnistui kyllä täydellisesti.

Mukavaa alkanutta viikkoa!!

-Esko-

Comments (0)
, , , ,

Ystävät puhuvat hyvää selkäsi takana ja huonot asiat suoraan päin naamaa!

14.2.2018

Tämä ystävänpäivä alkoi todella mukavasti. Yhteinen aamiainen ja aamutouhut uuden jo hyvin tärkeäksi ystäväksi muodostuneen ihmisen kanssa. Töissä hieman myöhäisempi startti, koska tänään vietimme koulumme talviliikuntapäivää Talmassa. Touhua ja iloisia ilmeitä riitti. Lapsilla ja aikuisilla. Itsekin tuli vetästyä ”skimbat” (sanooko näin enää kukaan?) jalkaan pitkästä, pitkästä aikaa. Suksilla olen laskenut muutenkin todella vähän. Enemmän olen ollut noita lumilautamiehiä, tai lumilautapoikia. Pienempänä minulla oli jokaikinen talvi Messilän arkikausari. Muistan, kun isä oli aina hakemassa rinteiden sulkemisaikaan kello yhdeksän punaisella Honda Civicillä.

Tänään laskiessani niiden hyppyreiden ja boksien ohi, mietin kuinka sitä pikkupoikana puuttui päästä joku itsesuojeluvaisto. Tässä iässä, kun niihin olisin kurvannut, niin huhheijjaa. Eräs oppilaani kysyikin, että hyppää tuosta alimmasta boksista. Vastasin, jotta tuskin sijaista haluatte loppukevääksi. Jätin hyppäämättä ja menen huomenna töihin, juosten. Muistelin myös yläkoulumme liikuntapäivää samaisessa Messilässä. Piti vähän näyttää luokan tytöille. Ajoitin hyppyni niin, että Johanna, Hanna ja kumppanit ovat sopivasti hisseissä näköetäisyydellä. Otin liian kovat vauhdit, ilmassa lentäessäni vaakatasossa ja käsien haroessa ”kananlentomaisesti” ymmärsin, että nyt käy huonosti. Mätkähdin koko hyppyrin yli tasaiselle selälleen. Nenästä alkoi vuotaa verta. Loppupäivän joinkin kahviossa kaakaota vessapaperit molemmissa rööreissä. Tein vaikutuksen, käänteisen.

Ystäviä on jäänyt elämääni tuon laskettelupäivän ajoilta jo aiemminkin. Näistä ystävistä olenkin jo aiemmin kirjoitellut otsikolla: Mistä tunnet sä ystävän? Tänään tosiaan on ystävänpäivä. Tekstissä, kun on pyörähdetty tuolla koulumaailmassa, niin lainaanpa tähän luokasta tuttua tehtävää ystävyydestä ja ystävistä:

YSTÄVYYDESSÄ PARASTA ON…molemminpuolinen ymmärrys asiasta kuin asiasta. Luottamus ja suoraanpuhuminen. Yhteiset touhuamiset. Tapahtuivatpa ne sitten kanansiipien, hampurilaisten tai lenkkitossujen siivittämänä.

YSTÄVÄN PUOLESTA OLISIN VALMIS…lupautua muuttoon juhlan jälkeisenä aamuna. Luopua omastani. Surun tai murheen sattuessa levittämään patjan lattialle hetkenä minä hyvänsä. Toki muutenkin.

YSTÄVÄNI ON KUIN…villasukka. Näin vastasi lähes kaikki oppilaani. Lastenlauluilla on suuri vaikutus. Trampoliini, näin sanoisi varmasti Sanni. Hyviä konkreettisia vertauksia molemmat. Pehmeitä, lämmittäviä, turvallisia ja yhteenkudottuja. Pudotessa pompauttavat takaisin ilmalentoon.

YSTÄVÄN KANSSA HAUSKINTA ON…jatkaa juttua juuri siitä mihin viimeksi jäätiin. Ei haittaa onko välissä päivä, viikko tai viisi vuotta.

YSTÄVYYTEEN KUULUU…Tähän on pakko käyttää Superselfmaden Instasta löytynyttä lausahdusta: ”Ystävät puhuvat hyvää selkäsi takana ja huonot asiat suoraan päin naamaa.” Joo, tuo siihen kuuluu.

YSTÄVIEN KANSSA RIIDAT SOVITAAN…tähän on niin useita variaatioita. Tyttöystävän kanssa, noh. Puhumalla. En kyllä hirveästi riitele ystävieni kanssa. Jos kitkaa syntyy, niin, noh. Puhumalla myös. Suoraan ja kiertelemättä. Antaa tulla kaiken ulos. Pyytää anteeksi ja olla palaamatta enää asiaan.

Hyvää ystävänpäivää kaikille!!

-Esko-

// Lähde: Kipinä 6, tehtäväkirja. Otsikko ja lainaus: Superselfmaden Instagram //

Comments (3)