Category: Arki ja fiilis

Posted on

Uunifetapasta ja vuoden viiveellä

On muuten Eskon ruokajutut jääneet hyvin vähälle tässä viime aikoina ja niin ne jäävät nytkin. Ystäväni kutsui minut näin hiihtoloman kunniaksi syömään uunifetapastaa. Olin tästä puhunut jo nyt lähes vuoden. (Minkä muun ruoan vuosipäiviä juhlitaan?) Hän sitten oletettavasi kyllästyi asiasta jauhamiseeni ja vei himotukseni käytännön tasolle. Jossain blogini esittelyjutussa lukee: Rakastan ruokaa ja etenkin muiden laittamana. Toteutuipa jälleen kerran. Ja ei siis ole Eskon tekemä ruoka, mutta lähellä ollaan jo.

Somehitti, tuo digiajan ilmiö. Aina ajoittain sosiaalisessa mediassa syntyy todellisia hittejä. Siihen vielä iltapäivälehtien antama buustaus, niin setti on valmis. Näin kävi juuri tämän uunifetapastan kanssa. Liemessä-Jenni räjäytti pankin melkoisen isosti ja ei varmasti ole kovinkaan montaa ihmistä, joka ei tästä ruoasta olisi koskaan kuullut. Itsehän tulen taas vuoden jälkijunassa, kuten niin monen muunkin asian kanssa. Parempi myöhään ja niin etiäpäin.

Katselin sivusta ruoan valmistusta ja ymmärrän kyllä hyvin sen suosion. Olisi kyllä jopa minulta, ei ehkä kaikista taitavimmalta kokilta onnistunut. Niinsanottua hyvin helppoa arkiruokaa. Täytynee lisätä omiin ruokavakioihin sinne jauhelihakastikkeen, aurajuustokana- sekä pestopastan kaveriksi.  Ja maku. Oli kyllä erittäin hyvää. Söin kolme annosta. Neljäskin olisi tehnyt mieli ottaa, mutta en kehdannut. 

Hienoja nämä somehitit. Aika ihme, että Marsit rasvakeittimessä tai Minttupuffet kahdella pätkiksellä ei noussut ihan samaan suosioon.

Oletteko testanneet tämän Liemessä-Jennin uunifetapastan?

-Esko-

Posted on

Hetkiä jolloin kaipaa lempeää ja rakastavaa parisuhdetta

Hetkiä (oli muuten ihan ensimmäisen kirjoitukseni otsikko joskus vuonna 2013), jolloin ihan ohkaisesti kaipaa sitä toista ihmistä rinnalleen. Sitä tunnetta, kun katsot toista silmiin ja sieltä tulee vastauksena se vieno hymy. Hymy, johon voit turvata ja luottaa sataprosenttisesti. Hymy, jota ei ole ihan jokaisen nurkan takana lymyilemässä. Yksin on oikein mukava elellä, mutta näissä tilanteissa sitä miettii, että nyt olisi sille lempeälle ja rakastavalle parisuhteelle tilausta…

…silität pientä päätä noin kello kolme yöllä. Olet viiden minuutin välein käynyt pesemässä oksennusämpärin ja pyykkikone pyörii taustalla. Pyyhkeillä olet pyrkinyt eliminoimaan suuremmat materiaaliset vahingot. Pieni ihminen tuhisee sylissä ja toivot maailman eniten, että hän tulisi pian kuntoon. Mietit, kuinka pääset aamulla kauppaan hakemaan sitä legendaarista keltaista jaffaa, mustikkakeittoa ja Päärynälipsejä. 

Onneksi lähellä on ystäviä, jotka rientävät apuun näissä tilanteissa. Ja onneksi on Wolt, joka kuljettaa ovelle niitä pienen potilaan lempiruokia. Ja on meillä kyllä maailman reippain pikkusankari, jonka kanssa tämä viheliäs lomastartti kääntyi positiivisen puolelle. Hyvällä ja iloisella hengellä mentiin ja kyllä se turvallisen sylin voima osaa olla myös ihmeellinen. Niin isommalle kuin pienemmälle.

…kun lapsesi muistuttelee sinua keskustelusta. Keskustelusta, jossa puhuimme, että onhan sinulla se tyttöystävä, kun täytät 41. Vähän alkaa tulla kiire tälle huhtikuun lapselle.

…siivotessasi laatikoita löydät vanhan ja arvokkaan jo voimasta menneen ravintolalahjakortin kahdelle hengelle. Mietit, että kehtaako sitä jälleen tänä kesänä kysyä, jotta voisiko sen vielä mahdollisesti käyttää? Flamingon kahden hengen voimasta menneiden aikuisten kylpylälahjakorttien kanssa olen jo luovuttanut.  

…kyselet Sirin parisuhdestatusta. 

…lueskelet uusien Temppari-sinkkujen vietteleviä ”iskulauseita”. Mietit, että mikäköhän mahtaisi olla oma kyseinen motto. Ei, ei nyt menee  jo liian pitkälle. 

…yrität aloittaa katsomaan Netflixistä sitä kaikkien hehkuttamaa sarjakokonaisuutta. Jaksat keskittyä noin seitsemän minuuttia ja siirryt takaisin puoli yhdeksän uutisiin.

…katselet niitä muiden pariskuntien täydellisiä lomakuvia ja sitten ystäväsi Olli lähettää yhtäkkiä ja yllättäen sinulle kuvaviestin, jossa heräämme Kroatiassa samasta parivuoteesta onnellisesti haukotellen.

…istut yksin autossasi Munkkiniemen kuherteluparkkipaikalla ja tuijottelet aivan upeaa auringonlaskua. Taustalla soi Anna Puun ja Olavi Uusivirran uusi kappale. Samalla silittelet nahkaverhoiltua lämmitettyä ohjauspyörää.

Nää on näitä ja oikein mukavaa hiihtolomaviikkoa!!

-Esko-