Category: faijatyyli

Posted on

On Koronaa, syntymää, mitaleja, muuttoja

Tänä lumisena kevätaamuna heräsin vuoden vanhempana. Viime vuonna juhlimme kaverini kanssa melkoisen suuresti tasakymmeniä. Hyvä niin, koska tänä vuonna nuo juhlat olisivat auttamatta peruuntuneet. Aamulla sain viereeni reippaan synttäritoivottelijan pusuilla höystettynä. Töistä saapuessani pöydälle oli lämmitetty ranskanperunat ja päälle levitelty Cheddarkoskenlaskijaa. Aika hyvät lahjat.

Elämässäni on aina sattunut ja tapahtunut, kun tasakympin perään laitetaan ykkönen perään.

11-vuotias Esko…Muutimme perheeni kanssa Joensuusta Lahteen. Olihan se melkoinen muutos, kun miesie-murretta puhunut pellavapäinen pikkupoika saapui aivan uusiin maisemiin. Uusi koulu, uudet kaverit. Nopeasti mä siihen totuin ja ensimmäiset pihakaverit ovat edelleen hyviä ystäviäni.

21-vuotias Esko…Muutto Lahdesta Joensuuhun. Urheilu on merkinnyt elämässäni aina suurta roolia. Koripallo valikoitui monien lajikokeilujen jälkeen ykkösjutuksi. Kirkkain kruunu koripallo- sekä urheilu-uralta tuli Joensuusta ja Katajasta. Voitimme miesten Korisliigan pronssimitalit täpötäydessä Urheilutalossa. Paras ja yhtenäisin joukkue, johon olen koskaan kuulunut. Upeita persoonia täynnä. Hieno ja pitkälle kantava muisto.

31-vuotias Esko…Tosta leikataan, joo. Miten tämmöistä pidellään? Turvaistuin, aivan helvetin vaikea kiinnittää. En katso ohjeita, en katso. Isä, nyt minä sitten tosiaan olen isä. Elämäni suurin ja arvokkain muutos oli tapahtunut. Kokemuksen kautta ja omia polkuja kulkien lähdettiin liikenteeseen. Pikkuhiljaa sieltä kaupasta tarttui mukaan oikeat Nanit ja vaippakoot. Loppuelämän kantava side oli syntynyt.

41-vuotias Esko…Zoom päälle tosta ja video-oppitunti käyntiin. Joo, nyt siellä onkin kaikki paikalla ja aloitammekin liikuntatunnin. Ottakaa vähän tilaa ja tehkää open toistamat liikkeet perässä. YKSIIII, KAKSIIII jne…Eipä olisi ihan heti uskonut, että alakoulun opettajana vedän tunteja omasta kodistani. Koronavirus leimaa tämän ikävuoden myös varmasti syvälle muistoihin.

9-vuotias kuvailee isäänsä lyhyesti tällä klassikolla:

Erikoinen

Super

Kiva

Onnellinen

Mukavaa iltaa!!

-Esko-

Posted on

Poliisi, pulssi ja puolustusvoimat

Kivistö, joo aina sinne on ainakin yksi uusi talo kerennyt nousemaan. Kunnon väriläiskiä on seassa. Varmasti on lähellä nostokurkien suomenennätys maapinta-alaan nähden. Myllykukko, joka pyllykukoksi taipuu varsinkin paluumatkalla, kun vähän väsyttää ja koti siintää jo horisontissa. Hyvinkäy Hyvinkäällä tuli kuukausi asusteltua ja aina muistelen, että jo ensimmäisestä liittymästä kurvasin silloiseen asumukseeni. Jaa, sitten Riihimäellä kohoaa oikealla jylhä ja uljas symboli. Siellä se seisoo jämäkästi nuppi entisessä maan ennätyskorkeudessa. Hamina se perhana kiilasi ohi ja laittoi vielä korkeamman lipputangon pystyyn. Pituudella on väliä ainakin näissä hommissa.

Hidastus ja huomiovalot vilkkuvat tien molemmin puolin. Raskas kalusto ajakoon alakautta ja henkilöliikenne ylärampille. Nopeusmittari näyttää kolmeakymppiä. Suunto ranteessa näyttää sataakahtakymppiä. Tällä hyvinkin tutulla moottoritiellä on edessä poliisien ja puolustusvoimien tarkistuspiste. Puolijoukkueteltassa kamina pörisee kuumana ja pieni nuotio edessä lämmittää kurkkusalaatteihin puketuneita valveutuneita kansalaisiamme. Jauhomakkaraa taitaa siellä joku paistella.

Musiikkisoittimesta volumet äänettömälle, ajokortti käteen ja puhelimesta valmiiksi todistus tarvittavista asiakirjoista. Jaa, tapaamishommia, tapaamishommia. Oikein mukava poliisi toteaa ja ohjaa minut jämäkällä käsiliikkeellä eteenpäin. Nopeusmittari näyttää sataakahtakymppiä ja Suunto ranteessa ehkäpä kuuttakymppiä. Erittäin hyvin organisoitu homma ja aivan turha oli mitään jännitellä. Tuskin enää kovinkaan montaa kertaa tässä elämässä tulen tämmöistä kokemaan. Tai toivottavasti en enää koskaan. Toivottavasti ne Spede-sketseillä hauskuuttavat sankarit pysyvät myös poissa noilta ylityspisteiltä. NIMITTÄÄÄIN saattaa käydä hieman virkavallan huumorintajun päälle.

Puuhanalle pellolla, aina täytyy vilkuttaa siinä Tervakosken kupeessa. Linnatuulessa olen käynyt lähimpänä kymmeniä miljoonia elämässäni. Eurojackpot sinne tuossa taannoin tärähti. Kahvin ostin noin viisi yli yhdeksän ja yhdeksältä oli kuulemma saapunut tieto tulevan Roope Ankan tositteen ostopaikasta. Tarkennuksena se Roope en ollut minä. Se Rentun ruusu on, jonka poimin tuolta maantieojasta. Hämeenlinnan ylpeyden kansantaitelija Goodmanin mukaan nimetyn kauppakeskuksen alta huristellessa on noin tunti matkaa määränpäähän. Monesti olemme uuniperunat syöneet kyseisen paikan Picnicissä.

Vallu Popovits, Olli Huttunen, Sedu Koskinen ja hopeinen jalkapallo Valkeakoskella piirtää verkkokalvoille sen mustavalkoisen peliasun. Teemu Tainio järjestelee paikkakunnan ylpeyden uutta nousua kotimaiselle futiskartalle ja siinä toivottavasti onnistuu. Kyllähän Valkeakoski ja Haka on ainakin itselleni se ensimmäinen mielleyhtymä kyseisestä paikasta. Joo, siinä on kolme samaa vokaalia ja yksi konsonantti. Tänne tekstin sekaan virkistävä aivopähkinä. Missä siis mahdetaan olla menossa?

Sukarin Topin innovaatio oikella. Hetken päästä vielä pari nollaa lisää liikevaihtoon ja Invard Kampradin innovaatio samaisessa suunnassa. Uros Liven rakennustyömaan kohdilla tämä uros soitteleekin jo ihanalle pienelle sankarille, joka alkaa valmistautua hyppämään kyytiin paluumatkan seuralaiseksi. Se molemminpuolinen onnellisuus, lautasenkokoiset silmät ja hymy huulilla on aina yhtä kiva hetki. Turvavyöt kiinni ja vakiokysymys. Voitko laittaa mun soittolistan? Voin ja onneksi lasten kasvaessa myös musiikkimaku muuttuu. Sutsisatsisatsaaaaasta Vesalaan ja oikein mukavaa iltaa!

Esko