Hyvä ja maittava koululounas takana. Tällä kertaa hain vain yhden kerran lisää, koska olimme menossa työkavereiden kanssa syömään töiden jälkeen ja “juhlistamaan” alkavaa minilomaa. Käppäilin kahvitauolle opehuoneeseen ja näin pöydällä itselleni suunnatun yllätyspussin. Jotenkin tämä kulunut viikko on ollut hieman mollivoittoista meininkiä, joten kyseisen pussin olivat tontut juuri oikeaan osoitteeseen laittaneet. Istahdin tuttuun paikkaani kulmasohvalle ja aloin avaamaan pakettia.
Kyllä oli hyviä tonttuja, kun olivat osanneet personoida lahjansa vastaanottajan mukaan. Tämä on muuten näiltä koulun punahattuisilta taruhahmoilta hieno idea jakaa jokaiselle opettajalle henkilökohtaisesti suunnattu työpäivän piristys. Paketista löytyi Aakkospussi -> suurta herkkuani, heijastinliivi juoksulenkille -> vanhan olin hävittänyt, (mistä lie tiesivät) ja yllätyskirje. Kirje, joka oli ihan käsinkirjoitettu. Kirjeessä luki näin:
Olet mahtavan tsemppaava ja kannustava työkaveri. Tuot paljon iloa ja naurua meille kaikille. On ihailtavaa, miten luot reilun, tsemppaavan ja luottamuksellisen suhteen oppilaisiisi. OLET HUIPPUTYYPPI! (Katso jääkaappiin)
Ensinnäkin oli todella kiva saada lappunen, joka oli kirjoitettu käsin. Tuntui niin kivalta täällä sähköisten viestien ja emojien maailmassa. Vanhaa kunnon kirjekulttuuria soisi olevan enemmän digitalisoituvassa maailmassa. Kuinkakohan moni lähettää enää kirjeitä? Tai yleensäkään kirjoittelee mitään käsin. Jotenkin tulee olo, että tuommoisen tekemiseen on käytetty enemmän ajatusta. Tämä voi olla toki vain omaa tulkintaani.
Omaa tulkintaani tuskin on se, että positiivista palautetta on äärimmäisen mukava saada. On myös äärimmäisen mukava huomata, että tontutkin ovat aistineet, että pääosin olen positiivinen ja iloinen kaveri. Työ ja muutenkin. Juttujeni tasoa eivät tontut onneksi sen tarkemmin arvioineet. Ja tuo miten pyrin oppilaisiini suhtautumaan on työni yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Positiivisen palautteen, ymmärtäväisen suhtautumisen, reilun ja rennon meiningin kautta lähdetään rakentamaan pakettia kasaan. Joskus se onnistuu, joskus ei. Huipputyyppi on ehkä paras titteli, mitä ihminen voi saada. Joskus sekin onnistuu, joskus ei.
Niin ja sieltä jääkaapista löytyi pullo. Pullo itsetehtyä inkiväärishottia. On ne tontut kyllä olleet tarkkoja, perhana!
Laittakaan työpaikoillanne hyvä mieli kiertämään ja personoidut joulupaketit jakoon. Tai ihan muuten vaan positiivinen palaute vaikka Post it- lapulle. Haastankin jokaisen lukijani viemään jollain kivalla asialla varustetun lappusen teille tärkeälle ihmiselle kirjan väliin/läppärin kanteen/lokeroon/yöpöydälle, kahvimukin kylkeen ym. #hymyntuojalappunen hashtagilla kuvat kiertoon!!
Oletteko mukana?
Kivaa minilomaa!!
-Esko-
