Laittaessani eilisen kirjoitukseni tänne internetin syövereihin eksyin vuoden 2017 alussa kirjoittamaani postaukseen, johon olin listannut asioita. Asioita, joita pyrin toteuttamaan tänä kuluvana vuonna. Olemme menossa elokuun puolessa välissä, joten otetaanpas pieni katsaus mitä on tullut tehtyä ja mitä on vielä tekemättä. Vaikka tuossa jokin aika sitten kirjoittelin, ettei vanhoja kannata tuijottaa. Tätä listaa tuli kuitenkin tuijoteltua, niin kerkiää vielä laittaa retuperällä olevat asiat kuntoon.
Vuonna 2017 minä olen:
Vahva, omilla jaloillaan seisova ihminen.
Toteutunut: Osittain
Se mikä ei tapa, vahvistaa. Tämä kulunut sanonta sopii tähän kohtaan oikein hyvin. Vahvempi varmasti kuin aiemmin. Omilla jaloillani seison ja aika suuri tuulenpuuska saa tulla, että 44,5 Converset enää lentoon lähtisivät.
Velallinen, keskiluokkainen suomalainen mies.
Toteutunut: Täysin
Avioliitossa Nordean kanssa vielä vuosia ja vuosia. Rakkausavioliitossa, ainakin toistaiseksi. “Sivutyöni” nostaa tulotason ajoittain ylempään keskiluokkaan, mutta useimmiten voin kuitenkin todeta olevani keskiluokkainen suomalainen luokanopettaja.
Vähintään kymmentä eri ruokalajia valmistava entinen katastrofikokki.
Toteutunut: Osittain
Kokkaaminen ei vaan juurru tuonne selkärankaani. Treeniä, treeniä. Ja ennenkaikkea motivaatiota.
Juossut puolimaratonin alle 1h45min.
Ei toteutunut
En ole vielä osallistunut mihinkään tavoitteelliseen juoksutapahtumaan. Taitaa olla jo liian myöhäistä?
Saanut taulut seinälle.
Toteutunut: Täysin
Ja hienot taulut onkin.
Luonut itselleni ja tyttärelleni kodin, jossa on yksinkertaisesti hyvä olla.
Toteutunut: Osittain
Rakastan kotiani. Pikkumimmin kommentti: Mä en tykkää tästä, mä rakastan tätä. Valmista ja viihtyisää alkaa olla ja tuo F:n kommentti merkitsi minulle paljon. Muutamia fiksauksia vielä vaatii.
Kutsunut paljon ystäviä kotiini.
Toteutunut: Osittain
Tupaantuliaisia en ole vielä(kään) pitänyt. Ystäviä on luonani vieraillut, muttei suinkaan tarpeeksi. Saunavuorot täytyy laittaa aktiivisempaan käyttöön syksyn ja talven koittaessa.
Parempi valokuvaaja.
Toteutunut: Osittain
Hankin kameraani huomattavasti paremman objektiivin ja kuvieni taso on tämän myötä noussut. Ainakin omasta mielestäni. Blogini on ns. reality-blogi, jonka yksi tavaramerkki on tietty rosoisuus. Eli ottamani kuvat eivät yllä kuitenkaan ihan sinne ammattivalokuvaajien tasolle.
Onneksi lähellä on kuitenkin todella taitavia valokuvaavia ystäviä, joten ajoittain kirjoitusten kuvitukset ovat ihan täyttä priimaa.
Panostanut blogini visuaaliseen ilmeeseen.
Toteutunut: Osittain
Rasmus Lahesta toteutti todella hienon bannerin. Kiitos. Kuva ja teksti täytyy vaihtaa jossain vaiheessa.
Reippaan koululaisen isä.
Toteutunut: Täysin
Vaikkei koulu alkanutkaan siinä opinahjossa, mikä oli suunnitelmissa, kun tätä vuoden 2017 tavoitelistaa silloin tammikuussa kirjoittelin.
Maailman paras isä pikkuF:lle.
Toteutunut: Täysin
Kaikkeni olen tämän asian eteen tehnyt. Ja tulen aina tekemään.
Kokonaisvaltaisesti onnellinen.
Toteutunut: Osittain
Paljon olen onnellisuuteni eteen tehnyt, todella paljon. Ajoittain kuitenkin… eilen asiasta kirjoitin.
Katsonut yhden kokonaisen elokuvan Netflixistä.
Ei toteutunut
Hoitanut selkäni kuntoon.
Toteutunut: Täysin
Tällä hetkellä selkäni voi oikein hyvin. Saapa taas nähdä, kun on paluu salibandy- ja koriskentille.
Aloittanut kirjan kirjoittamisen. (Pöytälaatikkoon)
Ei toteutunut.
Ideoita olisi kyllä vaikka ja kuinka.
Muistanut laittaa kurahousut hoitoreppuun.
Toteutunut: Osittain
Nykyään pakataan jo koulureppua. (Virtuaalisesti.)
Todella hyvin itsensä tunteva, omista virheistään oppinut mieskandidaatti.
Toteutunut: Osittain
Tunnen itseni hyvin, vähän on vielä tämä rooli hakusessa. Virheistä olen todellakin oppinut, enkä tule niitä enää koskaan toistamaan, toivottavasti. Mieskandidaatti, noh. Edelleenkin mieskandidaatti.
Pitänyt aktiivisesti yhteyttä vanhempiini.
Toteutunut: Täysin
Soittelemme usein ja pikkumimmin kanssa pyrimme käymään mummolassa niin usein kuin mahdollista.
Pitänyt aktiivisesti yhteyttä ystäviini.
Toteutunut: Täysin
Kesällä hengailin todella paljon ystävieni kanssa ja samalla sykkeellä täytyy jatkaa. Vaikka arki pyyhältääkin päälle.
Työstään aidosti nauttiva luokanopettaja.
Toteutunut: Täysin
Rakastan työtäni. Töissä on todella mukavaa ja luokkani kanssa on erittäin antoisaa touhuta.
Avoin, ystävällinen, aito oma itseni.
Toteutunut: Melkein
Avoin, ehkä ajoittain liiankin. Ystävällinen pyrin olemaan aina niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Aito, oma itseni. Kyllä, toivottavasti…
Ei ole pahoja. Kyllä minä noihin pystyn.
On niistä osa aika pahoja. Osittain, osittain ja osittain. No, on tässä vielä vuotta jäljellä vaikka ja kuinka.
Mukavaa viikonloppua!!
-Esko-
// Kuvat: Jere Lehtonen //
Käsi kädessä saapuu koulun eteen vanhempi ja se pieni keltanokka. Keltanokka, joka on aloittanut sen kauan odotetun koulutaipaleensa. Tähän hellyttävään näkyyn olen törmännyt jokaisena työaamunani ja tulen varmasti vielä useana aamuna törmäämään. Tuossa hetkessä mieleeni pyrkii ajatus siitä, kuinka tämä roolini vanhempana, jokatoinenviikonloppuisänä ei olekaan ihan helppoa. Vaikka kuinka yrittää todistella voivansa hyvin. Elävänsä täysillä. Ei tämä alkanut arki olekaan ihan niin yksinkertaista. Tämä on ajoittain ihan h#####n vaikeaa. Päivittäin eteen tulee hetkiä, jotka muistuttavat arkisista hetkistä. Hetkistä, jotka olisi mahtavaa jakaa oman rakkaan tyttärensä kanssa.