Pitäisikö jonain päivänä juosta töihin? Tätä ehdotti vuonna 2017 samoilla seuduilla asustellut koulumme silloinen rehtori. No juostaan vaan, taisi olla vastaukseni. Oli vielä sopivasti menossa koulullamme ekoteko-viikko, joten teemankin sattui osumaan. Aamulla herätyskello soi ennen seitsemää ja siitäpä sitten suoraan lenkkireiteille. Pisti ja painoi, pisti ja painoi. Tulipahan tehtyä, muttei ollut kyllä suunnitelmissa tehdä enää ikinä.
Ei sovi tuommoiset aamulenkit minulle ollenkaan. Paljon mielummin nukun hieman pidempään ja hoidan urheiluni aivan muulla ajalla. Tällä ajatuksella sitten elelin kuluvia vuosia, kunnes sain taas jostain päähänpiston. Pitäisikö sitä taas kokeilla työmatkajuoksua? Kokeilin ja sitten jänkin koukkuun tähän yhteen elämäni parhaista päätöksistä.
Aamuiset heräämiset alkoivat tuntumaan ihan hyvältä ja nykyään jopa odotan, että pääsen kurvaamaan kohti Pohjoisrantaa. Upeaa on ajoittain katsella millaisen taideteoksen on Ukko Ylijumala taivaalle maalannut.
Juoksu, metro ja juoksu. Siistiytyminen työpaikalla ja sitten olenkin se aamujen ärsyttävä ylipirteä kasvatustieteen maisteri. Aamuinen liikunta antaa kyllä virkeän lähdön työpäiville ja tuleepa siinä puolivahingossa huolehdittua myös omasta kokonaishyvinvoinnistaankin. Vuosia harjoitin liikuntaa ilman minkäänlaisia mittareita tai härpäkkeitä. On minulla kelloja ja muita ollut. Aina hiertävät öisin ja luomuna minä haluan harjoitella. Ouran hankkinen ei todellakaan ollut suunnitelmissa.
Korkea kuume ja vierailu Gigantti Outletissa kuitenkin muuttivat tämän suunnitelman. Sieltä minä mustan Ouran ostoskoriin raahasin. Elämäni ensimmäinen rengastettu liitto oli syntynyt. Ei ole ollut suunnitelmissa muunlaisia liittoja solmiakaan. Poistomyynneistä ei onneksi näitä muita liittoja raahaillakkaan.
Ouran hankittuani pelkäsi eniten untani. Pelkäsin, että katsoessani aamulla unituloksiani on päiväni pilalla. Ja mitä vielä? Oura on näiden parin viikon jälkeen osoittautunut aivan mahtavaksi hankinnaksi. Nukun huomattavasti paremmin mitä olin ajatellut. Ja näemmä täytyi pari sataa euroa maksaa, että ymmärtää mennä nukkumaan noin tuntia normaalia aiemmin.
Suurinta tyydytystä olen kokenut sydämeni sykkeestä. Leposyke on unessa alle 40 ja kardiovaskulaarinen ikäni on matalampi, kuin todellinen ikäni. Pallura on kohdassa paljon nuorempi. Henkiseen ikään ei mittareita tarvitse. Riittää, että istuu vartin vieressä ja juttujani kuuntelee. Aiemmin kirjoittelin, että juokseminen myös hyvinvointiin vaikuttaa ja näinhän se taitaa todellakin tehdä.
Keväiset lenkkireitit ovat juuri tällä hetkellä kuumimmillaan. Se on hieno juttu se.
Kivaa tiistaita!
Esko
