Tahdon rakastaa niinkuin Ryan Gosling

Kuka on tämä mies? Kasmir laulaa tästä kaverista. Tämä heppu on lähes jokaisen tuntemani naispuolisen henkilön unelmien mies. Ei, olenhan minäkin tehnyt tästä itseni kanssa kuin kaksi marjaa kuvan. Se nyt oli vain semmoinen omasta mielestäni hirveän hauska juttu. Ulkonäöllisestihän meissä ole mitään muuta samaa kuin silmälasit. Ja, nekin vain ajoittain. Nyt luettuani ja nähtyäni hänen puheensa voitetun Golden Globe- palkinnon jälkeen, liityin minänkin hänen arvostuskerhoonsa.

Minäkin haluan vielä pitää puheen, jossa voin varauksemattomasti kehua elämänkumppaniani ja omaa tytärtäni sanoen: ” Se on kuin taivas. Kuin kävelisi kukkaniittyjen läpi joka päivä. Kuin asuisi enkelien kanssa. Se on kuin auringonsäde pimeänä aikana.” Näin voisin kuvailla elämääni. Elämääni, joka olisi päivittäistä kukkaniittyä. Lähinnä tunnetasolla. Onkohan tuommoisia niittyjä enää edes olemassa vai onko ne kaikki jo kaavoitettu kovan rahan asunnoiksi? Helsingissä tuntuu ainakin näin olevan. Tarvitsenko päivittäistä kukkaniittyä, vai millaista tunne-elämää oikein on mahdollista tavoitella?

Ilmoitan usein jo ensimmäisillä treffeillä, että seuraava parisuhteeni tulee olemaan maailman paras parisuhde, tai niin ainakin haluan ajatella. Tässä vaiheessa aika moni on hönkäissyt varmasti nougatpullan väärään kurkkuun. Ja osittain ihan aiheesta. Näen itse asian kuitenkin niin, että ”huvikseen” ei voi eikä kannata enää suhteita rakentaa. Nuorempana sitä hyppäili suhteisiin hieman turhankin kevyesti. Kevyesti, koska menoon hyppäsi vain yksi kenkäpari. Nyt kenkäpareja on kahdet. Neljäneloset ja kolmeykköset. Kolmeykköset, joiden askeleiden tulee olla turvalliset, tasaiset ja hyvällä pidolla varustetut.

Olen sen ihmisen kanssa, jonka kanssa minun kuuluukin olla. Hän on Eva Mendes. En etsi mitään muuta.” Joskus tulevaisuudessa olisi mukava todeta myös näin hienosti kuin Ryan Gosling sanoi puheessaan. Siis, tuskin tulen Eva Mendesiä sanoissani mainitsemaan. Tuohon lauseeseen kiteytyy kuitenkin koko parisuhdetunne-elämän ydinajatus. ”Ihminen, jonka kanssa minun kuuluukin olla.” Niinpä.

Käytiin äsken F:n kanssa uimakoulussa ja pikkumimmi kertoi, kun päiväkotikaveri oli laulanut hänelle: ” Sä oot mun perjantai ja maanantai…” Sekin on muuten hienosti sanottu. Kevätlukukausi on selvästi alkanut. On kevättä näköjään kirjoittajankin rinnassa. Jos nyt ei vielä rinnassa, niin ainakin herra Goslingin puhe teki sen ajatuksen tasolle.

Mukavaa keskiviikkoa ja missäköhän tuommoisen puheen pitäisin?

-Esko-

Havuja, perkele!

Yhteistyössä E2o-blogi ja Lahti 2017

Kaksi pellavapäätä tuijottelee Kiveriön mäeltä (kaupunginosa Lahdessa) ilotulitteiden valaisemaa taivasta. On vuosi 1989 ja Lahdessa järjestettävät MM-hiihdot. Kisoissa on kansaa ennätysmäisesti. Joidenkin tietojen mukaan kisoissa kävi viikon aikana lähes 460 000 silmäparia. Hurja luku. Hurja luku oli myös suomalaisten mitalitaulukko. Kirvesniemi, Määttä, Matikainen ja havuja perkele! Perkele, mikä mitalisade. Mitalitaulukon kärjessä kimalteli Suomi ja kisamaskotti Nestori joutui hikipäässä ojentamaan mitaleita hiihtosankareiden kaulaan. Ja, se Puikkosen telemarkki. Se napsahti kohdilleen valtavassa huutomyrskyssä. Myös pienet, juuri Lahteen muuttaneet pellavapäät olivat mukana huutamassa.

Vuoden 1989 kisoista ei itselläni ole ihan tarkkoja muistikuvia, mutta vuoden 2001 kisat ovat paremmin muistissa. Ystäväni asusteli ihan Lahden torin kupeessa, jonka katolta katselimme usein palkintojenjakoa. Palkintojenjakoa, jotka saivat myöhemmässä vaiheessa hieman mollivoittoisia piirteitä. Uudenlaisia piirteitä sai myös hiihtolajien kavalkadi. 2001 kisoissa olivat ensimmäistä kertaa lajeina myös yleisöön menevät sprinttimatkat sekä uudenlainen takaa-ajokilpailu. Oheisohjelmaa oli järjestetty paljon ja myös niissä tuli kaveriporukalla pyörähdettyä. Toppahousut eivät ole paras pukeutuminen yökerhoon. Nimim. Kokemusta on.

Kestääkö Pärmäkosken, Niskasen, Heikkisen ja kumppaneiden tämän kauden hyvä vire vielä helmikuun lopulla? Kestääkö hyppyrimäkien uusi tuuliverkko? Kestääkö kaakao lämpimänä termarissa? Kestääkö Juutilaisen kisamakkaroiden syöntiennätys? Mahtuuko Mielensäpahoittajan kisakatsomon nahkakantisiin muistiinpanovihkoihin kaikki väliajat? Kestääkö vieruskaveri kuunnella, kun laulat nuotin vierestä Antti Tuiskun hittibiisejä tanssien toppahousuissasi?

Tänä vuonna. Suomen juhlavuonna on taas mahdollisuus päästä todistamaan kaikkea edellämainittua. Lahdessa järjestetään 22.2-5.3 Suomen suurimmat juhlat, todelliset hiihtolajien karnevaalit. On ilo päästä osallistumaan näihin kisoihin. On ilo päästä kirjoittamaan muutama juttu näistä talvikarnevaaleista. On ilo päästä arpomaan teille kahden hengen lippupaketti historialliselle TORSTAILLE 23.2. Kommentoi kommenttikenttään, kenen kanssa haluaisit lähteä Lahteen nauttimaan ainutlaatuisesta kisatunnelmasta. (Arvonta päättyy sunnuntaina 15.1 kello 20.15.)

Pitoa pohjaan!

-Esko-