Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

addiktio

, , , , , ,

Viisi vinkkiä, jolla pidät sokeriaddiktion kurissa

17.2.2017

”Nyt olen irti. Olen irti karkista. En enää sorru. (Ehkä)” Näin olin aiemmin kirjoittanut. Hyvä, että olin lisännyt loppuun sanan: ehkä. En todellakaan onnistunut vierottamaan itseäni kokonaan karkista. En sokerista, en leivonnaisista, en Omar-munkeista, en opettajanhuoneen pöydällä olleista mokkapaloista. Olen sokeri-addikti. Se minä olen. Nyt olen vähentänyt. Tai siis lopettanut kuin seinään. Ensimmäiset viikot takana, ei ole helppoa.

Löimme kaverini kanssa vetoa, että pidämme aluksi kahden viikon täysin sokerittoman jakson. Siinä hetkessä ajattelin, jotta ei tuota mitään ongelmia. On tuottanut, ja paljon. Opehuone on tunnetusti paikka, jonka pöydillä on herkkuja lähes päivittäin. Kyläillessä pöytään tulee aina vähintäänkin jäätelöä tai voisilmäpullia. Noista tarjoiluista luopuminen näin himokkaalle miehelle on ollut todella vaikeaa. (Sokerihimokkaalle).

Listailen tähän viisi asiaa, jolla sokerieuforinen-Esko välttää sitä hetkeä, kun yksinäisenä iltana  sortuu Omar-munkkien pauloihin. Nuolee munkkien päälliset. Laittaa suuhunsa niin paljon kuin mahtuu ja lopuksi huuhtelee ne alas kylmällä maidolla. Koko kehossa euforinen olo, sokerieuforinen.

 

  1. Tyhjennä herkkukaapit.

Jokaisella on kotona kaappi, johon on kertynyt syömättä jääneet joulukonvehdit. Lasten synttäreiden ylijäämävaahtokarkit ja se yksi suklaalevy, josta piti vain maistaa yksi palanen. Roskikseen vaan kylmästi. (Tuntui pahalta heittää pois.)

 

  1. Korvaa herkut pähkinöillä

Olen ostanut opettajanhuoneeseen pähkinäpussin. Muiden herkuttelessa Oreo-juustokakulla voit itse popsia maapähkinöitä kilon pussista. Kyllä, jäät sosiaaliseen paitsioon. Se hinta on vain maksettava. Ja se Oreo-juustokakku on muuten aivan taivaallista.

 

  1. Juo sokeritonta mehukeittoa

Nykyään minulla on kotona aina sokeritonta mehukeittoa. Makeanhimon yllättäessä iso huikka suoraan tölkistä. Auttaa yllättävän paljon.

 

  1. Kierrä kaupassa herkkuosasto

Tuttu S-market. Tiedän jo reitin, jolla pystyn välttämään ne notkuvat irtokarkkihyllyt. Joudun kävelemään kääretorttujen ohi, mutta sen osaston kohdalla suljen silmäni. Avaan ne taas tuoretiskin kohdalla. Oikean reitin kautta saan aina tarvitsemani tuotteet ja päädyn yleensä Maritan kassalle. ” Ei, en ota pakasteita pussiin…”

 

  1. Syö säännöllisesti

Tasainen ateriarytmi pitää makeanhimon loitolla. Ei tarvitse välttämättä syödä kananmunia, lehtikaalia, goji-marjoja, spiruliinapihvejä tai panolihapullapastaa. Jotain sokeritonta suuhunpantavaa tasaisin väliajoin, niin et sorru niihin kummitätisi joululahjaksi antamiin Pandan juhlapöydän konveteihin, joista kuitenkin parhaat on jo syöty. Molemmista kerroksista.

Olenko huomannut jotain muutoksia itsessäni? En ole. Opettajanhuoneessa olen eristäytynyt sohvalle. Ystävänpäivänä jouduin selittelemään lapselleni miksi en syö hänen minulle antamaa Dumle-tikkaria. Noh, se oli helppo tilanne. Koska sai syödä sen itse. En varmasti tule elämään loppuelämääni ilman herkkuja, mutta jos sitä edes pikkuisen tämmöisen totaalikieltäytymisen jälkeen onnistuisi vähentämään.

-Euforia-Esko-

Comments (4)
, ,

Pääsin irti karkista

20.4.2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Se tunne. Kävelet kohti, lähestyt, lähestyt ja lähestyt. Alat tuntemaan maun suussasi. Vesi herahtaa kielelle. Sinun on pakko saada. Otat pienen annoksen. Pääset kotiin. Otat salaa. Otat salaa, niin paljon, kun kerkiät. Olosi on hetkellisesti euforinen. Hetken päästä kuitenkin kaduttaa. Miksi piti taas?

Kirjoittelin aiemmin todella pahasta irtokarkki-addiktiosta. Olin koukussa. Lähes jokaisella kauppareissulla kauhoin mukaani irtokarkkeja. Erivärisiä, makuisia, uutuuksia ja aina pari salmiakkia. Salmiakki tasoitti makunystyröitäni. Opettajanhuoneen pöydällä oli herkkuja. Kellot soi ja oli aika siirtyä tunnille. Suu täyteen karkkia ja äkkiä mukelsin suuni tyhjäksi, ettei oppilaat huomaa.

Lääkärintarkastuksessani kolesteroliarvot olivat kohollaan. Ihmettelin sitä suuresti. Urheilen ja syön suhteellisen terveellisesti. Olenkin pohtinut, oliko tolkuton makeisten syönti saanut myös kolesterolit pomppaamaan? Oloni oli usein myös uupunut. Tämä saattaa kyllä johtua myös hieman heikoista unenlahjoistani.

Nyt olen lopettanut. Kolmisen kuukautta olen ollut ilman karkkia. Jos minä jotain päätän, sen päätöksen myös pidän. Yhtään en ole syönyt. Karkki aiheutti minussa riippuvuutta. Halusin sitä koko ajan lisää. En voinut lopettaa. Tiesin, ettei se tee minulle hyvää, mutta silti vaan jatkoin. Vaikeita hetkiä on ollut, mutta päätös pitää. Vaikeimpia hetkiä on opettajanhuoneen brunssit notkuvine herkkupöytineen ja yksinäiset illat. Silloin olisi ihana saada karkkia.

Nyt olen irti. Olen irti karkista. En enää sorru. (Ehkä)

-Esko-

Comments (28)