Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

festivaali

, , , ,

Flow, joka ei oikein kohdaltani lähtenyt lentoon

11.8.2019

Lippu saatu akkreditoinnin kautta

Flow-festivaalia juhlitaan parhaillaan tuossa muutaman kilometrin päässä. Itse vietin paikalla perjantain sekä lauantain. Ensimmäistä kertaa elämässäni tuli festivaaliähky. Eilen kävellessäni ystäväporukkani luokse tuli fiilis, että nyt loppui. Siitäpä sitten nopeat moikkaukset, puhelin äänettömälle ja taksijonoon. Yleensä tuohon aikaan alkaa vasta ne festareiden parhaat tunnit. Kyse ei missään tapauksessa ollut puitteissa. Ne olivat ja ovat aina olleet Flow:ssa aivan mielettömän hienot. Kyse oli omasta festarifiiliksestä, joka ei näemmä elokuussa 2019 oikein enää jaksanut lähteä lentoon.

Ja sitä fiilistähän ei oikein voi pakottaa. Jos ei lähe, niin ei lähe. Vaikka olisi kuinka hienoa ja kaunista ympärillä, mutta omaa päätä ei saa käännettyä tarvittavaan moodiin, niin lopputulos on helposti eilisenkaltainen. Jos olisin laskenut yhteen kahdessa päivässä kävelemäni kilometrimäärän olisi varmasti helposti taittunut puolimaraton. Siellä minä lähinnä vaan hamuilin (uusi verbi monelle, tarkoittaa päämäärätöntä vaeltelua) ympäriinsä. Välillä pysähdyin syömään Bun2Bunin burgerin ja jatkoin matkaani. Moikkailin lukuisia tuttuja, kadotin kaikki ja hamuilu jatkui.

Tänään selailin sosiaalista mediaa ja mietiskelin siinä, jotta ai, hänkin oli tuolla ja hän ja hän ja hän ja hän. Eipä tullut törmättyä, vaikka aivan varmasti tuli kierrettyä lähes jokainen kulmaus Helsingin Suvilahdessa. Musiikkipuolikin jäi tänä vuonna hieman kaukaisemmaksi. Suurista nimistä en oikein ollut perillä, mutta Maustetytöt, Pyhimys ja Alma vetäisivät hienot keikat. Maustetyttöjen meiningistä pidin erityisesti. Erikoinen ja kiehtova duo pohjoisesta, joka tulee varmasti ensi kesänä esiintymään astetta suuremmilla lavoilla.

Olemme käyneet perinteisesti ystäväni kanssa pyörähtämässä vielä sunnuntaina alueella syömässä ja juomassa arkeen lataavat smoothiet. Aamupäivällä satoi kaatamalla vettä ja totesimme, että tähän traditioon tuleekin nyt välivuosi. Tässäpä tätä juttua kirjoittaessani alkaa ilmakin hieman kirkastumaan. Pitäiskö sitä sitten kuitenkin ottaa auto alle ja hurauttaa äkkiä vielä pyörähtämään Suvilahdessa? Ihan semmoiset pikkuhamuilut vaan.

Itsellänihän Flow-festivaali ja arjen alkaminen kulkevat käsi kädessä. Se on semmoinen varma koulujenalkamistraditio. Huomenna ranneke pois kädestä ja karttakeppi tilalle. 

Kiitos festivaalikesä 2019!

-Esko-

Comments (3)
, , ,

Perjantain vanhat: Ruisrock-fiilistelyt kertaa viisi

5.7.2019

Supersää (miljoonatta kertaa) -> Tsek!

Sadetakki -> Tsek!

Kumisaappaat -> Tsek!

Aurinkorasva -> Tsek!

Festarifiilis -> Tsek!

Hienoisen haastava pakkausoperaatio, vaikka kokemusta on festivaaleista jo toistakymmentä vuotta. Hauskaa siellä on aina ja fiilistelyä, fiilistelyä…

//// Tästä alkaa kesän oman aikani huvitteluviikonloput. Tuleva viikonloppu vierähtää Turun Ruissalossa Ruisrockissa ja seuraava Joensuussa Ilosaarirockissa. Useasti olen törmännyt siihen varmasti monelle tuttuun yleisönosastokirjoitukseen, jossa päivitellään mitä yli kolmekymppiset ja vanhemmat tekevät nuorison rokkifestivaaleilla. Ainakin oman kokemukseni mukaan meitä yli kolmekymppisiä on festivaaleilla melkoisen runsaasti ja onpa Ruisrockissa myös yli seitsemänkymppisiä. Hieno ele festivaalilta tarjota hieman varttuneemalle väelle ilmainen vesibussikuljetus suoraan alueelle. Wau, ja tämähän tekee festareista festarit. Erilaisia, eri-ikäisiä ihmisiä nauttimassa musiikista ja leppoisasta tunnelmasta.

Itse olen kokenut niinsanotun festivaalievoluution. Aloittanut sieltä huonosti pystytetystä teltasta, jossa oli makuupussi, olutpullo tyynynä ja päiväkirjan lukko vetoketjussa suojaamassa murtovarkailta. Lähes samoissa vaatteissa rokkailtiin festarit läpi. Nykyään olen evoluutioteorian toisella sivulla. Yöpymiset hoidetaan hotellissa. Untuvapeitto, pehmeä tyyny ja ihan oikea lukko ovessa suojaamassa murtovarkailta. Aamuinen suihku, puhtaat vaatteet ja brunssin kautta päivä käyntiin. Päivä käyntiin ja kohti festivaalialuetta.

Ruisrockissa olen käynyt useamman kerran ja festivaalin ympärille on onnistuttu rakentamaan kyllä melkoinen hype. Enpäs muista, että olisi Ruissia myyty koskaan täysin loppuun jo viikkoja ennen festivaalia. Tänä vuonna on ja toivon, että järjestäjät ovat osanneet varautua melkoiseen yleisöryntäykseen. Varmasti ovat. Tässäpä omat Ruisrock-fiilistelyni kertaa viisi:

  • Gogol Bordellon keikan seuraaminen ystävieni kanssa lavan edessä sijainneesta porealtaasta. Päästäksemme poreisiin vakuutin järjestäjät vetämällä rap-yhtyeemme Kajjmaroscan kesäbiisin ”Kuumaa Hunajaa” ekan säkeistön, joka alkoi jotenkin näin: ” On talviloskapa##a taaksejäänyttä elämää, on meidän taas aika alkaa elämään, kelaamaan mimmejä timmejä, joita nään vain sumuisissa unissa, elokuvissa, joita liikaa kulutan ja kelailen…”
  • Ruisrock purjeveneellä. Ystävälläni on Naantalissa purjevene ja jalona miehenä hän ehdotti eräänä vuonna, että menisimme merta pitkin Turun vierasvenesatamaan ja yöpyisimme veneessä. Ikimuistoinen reissu. Todellakin.
  • Se metsäinen polku. Se metsäinen polku, joka muuttaa hieman merkitystään saapumis- ja lähtöreissuilla.
  • Ohi lipuvat risteilijät. En tiedä onko hirveän montaa paikkaa, jossa saat samaan kuvaan tuhansia festari-ihmisiä, esiintyvän artistin ja jättimäisen risteilijän. Hyvällä tuurilla vielä auringon paistelemaan taustalle.
  • Viime kesänä oli elämä aivan hakusessa, mutta Ruississa koin jo hieman Minä elän-hetkiä!!

-Esko- ////

Comments (0)

Categories

Archives