Tänään oltiin viettelemässä upeassa kevätsäässä lauantaityöpäivää Kaisankodin maisemissa Espoossa. Navigaattoriin tuli syötettyä osoitteeksi Bodomintie. En tiedä olenko ainut, mutta aina Bodomin kuullessani päähäni nousee jostain takalokeroista tuo ratkaisematon murhamysteeri. En tiedä myöskään kuinka selviäsin ilman Google Mapsin navigaatiotoimintoa? Se vanha autojen vakiovaruste paperikartta olisi kovassa käytössä. Niillähän sitä “ennenvanhaa” suunnistettiin. Tässä tapauksessa en sano, että ennen kaikki oli paremmin.
Aamupäivä vierähti kuunnellessa hienolla tittelillä varustetun luennoitsijan tarinointia innovatiivisesta ajattelusta ja uuden ideoimisesta. Sehän vallan ravisteli ainakin tätä nimenomaan “ennen kaikki oli paremmin”-ideologialla varustettua ukkelia. Myönnän, että olen joissain asioissa todella kaavoihin kangistunut, kunnon muutosvastarintaherrasmies. Vetelen niillä vuosia sitten hyväksi todetuilla kaavoilla, uskaltamatta edes kokeilla mitään uutta. Ei se kuitenkaan toimi. No, niinpä. Kokeile silti. Se saattaakin toimia.
Ensimmäisenä tehtävänä saimme eteemme kynää ja paperia. Siihen tuli piirtää mitä käsite uudenluomisprosessi meissä herättää. Olen jossain määrin ylpeä omasta saavutuksestani. Aluksi sitä haluaa sulkea silmänsä kaikelta ympäriltä vyöryviltä, omista toimintatavoista poikkeavista ideoista. Sitten hieman raottaa toista silmää ja antaa mahdollisuuden. Lopuksi sitten lamppu syttyy päänpäällä ja voi iloisella ilmeellä todeta, jotta perkele! Tämähän toimii. Yksinkertaisen kaunista Esko! Uskoisin, että toimisi monella elämän osa-alueella.
Monella elämän osa-alueella voisi käyttää myös luennoitsijan käyttämää virkettä. “Täydellinen laskeutuminen, väärälle kentälle.” En ihan tarkasti muista missä kontekstissa tämä tuli hänen puheissaan esille. Voi olla timanttiinsa hiottuja ideoita, mutta vastaanottava taho on täysin väärä. Itsehän tätä aloin heti ajattelemaan tuonne parisuhdemaailmaan. Täydellinen, väärä kenttä. Sopii lanseeraamaani digideittitermiin. Aina on jotain.
Mukavaa iltaa!!
-Esko-
