” Tee musta leikkisä leikki-isä, joka tietää rajansa ja reittinsä…” Näin veistelee tällä hetkellä kovassa kuuntelussa oleva artisti, Paperi T. Joo, tuohan kuvastaa juurikin minua. Vai, kuvastaako sittenkään? Tässä on oma isyys muuttanut muotoaan tasaisin väliajoin ja se veti minut kyllä aivan solmuun. Oli kyllä rajat ja reitit melkoisen hakusessa. Se henkinen Google Maps oli aivan väärillä asetuksilla. Joo, joo- säädöllä tuli paikkailtua sitä omaa syyllisyyden tunnetta.
Keväällä oli käytävä hakemassa vinkkiä viisaammilta. Pikkuhiljaa ja ajan kanssa oikeat asetukset varmasti napsuvat paikoilleen ja sisäinen rauha alkaa laskeutua pään sisälle. Elämäni varavirtalähteen ollessa luonani tunnen olevani todella läsnäoleva isä. Touhuamme paljon kahdestaan ja kalenteri on raivattu kaikelta muulta. Vuodet vierivät ihan hirveän nopeasti ja uskon, että tarjoamalla leikkisää leikki-isän leikkiseuraa lapselleni teen suuren palveluksen tulevaisuutta ajatellen. Ne yhteiset hetket piirtyvät toivottavasti lapseni päähän sellaisina, joita voimme sitten vuosien ja vuosien päästä yhdessä muistella.
On ollut omalla tavallaan erikoista huomata kuinka ympäröivä elämä muokkaa myös leikkien luonnetta. Nykyään Petshopit tilailevat ruokaa Woltista ja katselevat Tube-videoita. Pienen oravan pyörittämään ravintolaan saapuu syömään hyvin erilaisia perhemalleja. Isä ja tytär. Kahden lapsen ydinperhe jne…Niin ja suuri kiitos ystävälleni, joka lahjoitti minulle vanhan Nintendonsa. Kyllähän Super Mario on edelleen yhtä kova ukkeli, kun omassa lapsuudessani.
Omasta lapsuudestani on minulle piirtynyt myös paljon mukavia hetkiä, joita oma isäni on minulle tarjonnut. Ne sadat ja sadat kilometrit, jotka olen siellä sinisen Saabin takapenkillä istunut matkalla urheiluharrastuksiin. Ne sadat ja sadat voltit, joita veljeni kanssa pompimme koulun patjavarastossa isäni ollessa omissa koripalloharjoituksissaan. Ne sadat ja sadat syödyt keitetyt nakit, joita isä aina valmisti äidin ollessa jossain toisaalla. Ne sadat ja sadat kannustavat sanat ovat olleet äärimmäisen tärkeitä tämän pojan elämässä.
Henkisen Google Mapsin asetukset oikeille säädöille ja homma toimii!
Aurinkoa torstaihin!
-Esko-
// Kuvat: Markus Suntila Lainaus: Paperi T //
Olen niin yksin tämän asian kanssa. Ei kenellekään muulle ole näin tapahtunut. Ei kenestäkään muusta ole varmasti tuntunut tältä. Vai, onko kuitenkin? Vastoinkäymisten iskiessä vasten kasvoja, siinä akuuttivaiheessa tuntuu juuri tuolta. Ei näe ympärillä juuri mitään hyvää tai valoa. Omissa mustissa hetkissä suurta apua tarjosi vertaistuki. Oli todella voimaannuttavaa keskustella asioista kavereiden kanssa, joilla oli samanmoisia kokemuksia. Monta kertaa olen tämän