Blogini sivubanneri ei anna kauhean syvää kuvaa kirjoittajastaan. Matkan varrella on varmasti mukaan hypännyt uusia lukijoita, joilla ei ole kovinkaan tarkkaa kuvaa ihmisestä, joka noissa kuvissa nykyään hymyilee, nauraakin ihan aidosti. Aloittaessani kirjoittelua postasin aiheella: Kuka sinä olet? Näin vuoden 2017 alkuun on hyvä laittaa vastaiskupostaus aiheella: Kuka minä olen? Eli, kuka on Esko, mies E2O-blogin takana.
YK:n julistamana lasten vuotena Päijät-Hämeen keskussairaalassa syntyy potra poika. Potra poika syntyy perheeseen, johon kuuluu isä, äiti ja kaksi vuotta vanhempi isoveli. Potralla pojalla on yhtä paljon hiuksia päässään kuin karismaattisella presidentillämme. Kaljun karismaattisen presidentin luovuttaessa valtikkansa lentopallolle kyytiä antavalle maamme uudelle päämiehelle, on myös potran pojan aika luovuttaa perheineen Orimattilan koti uusille asukkaille ja suunnata Pohjois-Karjalaan ja Joensuuhun.
Etelästä saapuu pellavapäinen pikkukundi keskelle mie ja sie murretta. Keskelle Joensuussa asuvien isovanhempiensa ryynimakkaroita ja punaiseen maitoon tehtyjä läskisoosseja. Joensuussa pellavapäinen pikkupoika menee esikouluun, josta hänen isoveljensä hakee hänet aina oman koulupäivänsä jälkeen. Isoveljensä, joka on tälle pienelle pellavapäälle kaikki kaikessa. Ujona poikana hän kävelee veljensä perässä joka paikkaan, eikä saa suutaan auki ilman tämän kannustusta. Veljensä kanssa hän tutustuu myös samassa talossa asuvaan isompaan poikaan. Isommalta pojalta tämä pellavapäinen pikkupoika nauhoittaa ensimmäiselle C-kasetilleen Waspia ja Mötley Crueta.
Maatamme johtaa edelleen lentopalloileva solakka mies. Pellavapäinen poika ei ala pelaamaan lentopalloa. Hän valitsee lajeikseen jääkiekon ja jalkapallon. Jääkiekkojoukkueeksi valikoituu Joensuu Jokipojat ja jalkapalloa hän alkaa potkimaan Rantakylän Ratanoissa. Nämä joukkueet sytyttävät pellavapäiselle pojalle urheilun, ennenkaikkea joukkueurheilun kipinän. Kipinän, joka seuraa häntä loppuelämänsä ajan. Jääkiekkokaukalossa hän oppii luistelemaan nopeammin kuin vastustajansa. Pääsee usein yksin läpi, mutta ampuu rystyltä usein ylärimaan tai maalista ohi.
Ylärimaan laukaisulta tuntuu myös muutto takaisin Etelä-Suomeen. Ala-asteikäisen kaverit puhuvat mie ja sie murretta. On taas aika tulla keskelle mä ja sä ihmisiä. Keskelle Lahdessa järjestettäviä MM-hiihtoja, Lahden keskustassa edelleen paistavien jouluvalojen alle. Neljännen luokan opettajana on jämäkkä mies pellavahousuissaan. Luokan edessä istuu Sanna. Sanna oli ihana. Luokan takana istuu Aki ja Tuomas. Aki ja Tuomas asuvat tuoreen asukkaan naapurissa. Aki ja Tuomas ottavat mie ja sie pojan ystäväkseen. Ystävyys piti kyllä vakuuttaa muutamalla onnistuneella suorituksella välituntien jalkapallo-otteluissa.
Pikkupojan elo Lahdessa tasaantuu ja maamme johtoon astuu basistin isä. Myöhemmin rauhan Nobel-palkinnon voittanut sympaattinen pyylevä mies. Rauhan nobelia ei voisi antaa tälle itseään etsivälle teinipojalle. Teinipoika leikkaa hiuksensa sivuilta kaljuksi. Ostaa Tarjoustalosta pilottitakin, koska saa alennusta kaupassa työskentelevältä ystävänsä äidiltä. Teinipoika onneksi urheilee aktiivisesti. Tämä pitää teinipojan poissa kaupungin paheista. Hän ei heitä tupakkia huuleensa. Hän heittää kolmen pisteen heittoja Tiirismaan koulun matalassa liikuntasalissa. Hän ei heitä Omppupomppua reppuunsa. Hän heittää vapaaheittoja kaksi vuotta vanhempien koripalloharjoituksissa. Hän on lahjakas koripalloilija.
Koripallo vie pojan mukanaan. Koripallo vie poikaa maajoukkueleireille. Koripallokenttä antaa pojalle paljon ystäviä. Koripallokenttä meinaa viedä pojan Amerikkaan asti. Amerikasta saapuu myös seuraava asia, joka sekoittaa varhaisnuoren pään. Se on Hardcore punk-musiikki. Varhaisnuoret perustavat bändin. Bändissä soittavat myös takapenkin pojat Aki ja Tuomas. Aki kitaraa, Tuomas bassoa. Esko on sopiva laulaja HC- bändiin. Hän ei osaa laulaa, mutta tässä musiikkityylissä ei lauleta, vaan huudetaan. Esko, Tuomas, Aki, Jaakko ja Timo kiertävät Suomea punaisella Opel Corsalla. Etupenkki oli huonoin paikka. Etupenkillä istuva varhaisnuori saa syliinsä Marshallin ison kitaravahvistimen.
Kitaravahvistin sulkeutuu ja sen myötä sulkeutui myös yksi asia, joka on elämässäni kaduttanut…
Tästä on hyvä jatkaa seuraavassa kirjoituksessa. Eli tarina jatkuu…
Mukavaa alkanutta viikkoa!!
-Esko-