Ja sehän oli taas odotetun Iltalehden juhannusheilan testi edessä. Kyllä, ehkä se kertoo siitä ettei ole tälle keskikesän juhlalle kovinkaan kummoisia suunnitelmia, jos sormet syyhyten odottelet Iltalehden juhannusheilageneraattoria. Itselläni juhannus on ollut vain yksi tai kaksi ihan normaalia päivää vuodessa. Ei ole koskaan ollut mitään suuria traditoita. Helsingissä ja Berliinissä olen viime vuosina muutamat juhlajuomat kilistellyt.
Tänä vuonna kävi taas sama vakio. Ainiin, ihan kohta on juhannus. Kaupungissa se varmaankin menee. Pyhimyksen keikalle hankin kaverini kanssa liput lauantaille. Vai muuttaako tämä heilatestin lopputulos sittenkin tilannetta?
Aikaisempina vuosina heiloiksi (mielikuvitus) on osunut Chisu ja Li Andersson. Itseasiassa jälkimmäinen vastasikin aikanaan Instagramiini ja lähetti terveiset. On se tuo sosiaalinen media ihmeellinen. Ja vuonna 2020 juhannusheilakseni valikoitui kaunis aitakiituri Annimari Korte.
”Juhannuksena otetaan rauhallisesti, joten sinäkin pysyt vauhdissa mukana.”
Hyvä niin, koska nivuseni eivät kestäisi ja liikkuvuuteni ei kykenisi ylittämään varmaan yhtäkään aitaa. Annimarin aika 100 metrin aidoissa on tältä kesältä vanhasta kotikaupungistani Lahdesta 12,84. Ilman aitoja häviäsin varmasti muutaman sekunnin. Vauhdista siis auttamatta putoaisin. Ei voi mitään. Onneksi näin keskikesän juhlana voi siis ottaa rauhallisemmin.
” Ohjelmassa on vanhat kunnon mökkiolympialaiset mölkyn, tikanheiton ja kolmijalkajuoksun parissa.”
Hyvä ja huh. Näissä lajeissa voisin hyödyntää vanhaa ja tarkkaa koripallossa harjaantunutta heittokättäni. Olisihan se hienoa kruunata voitto kaatamalla upealla heitolla siellä kaukana tököttävä numero 12. Tai ehkäpä nämä voisi järjestää parikilpailuna. Olisimme Annimarin kanssa varmasti voittava kaksikko. Tässä vaiheessa mieleen pyrkii kuitenkin kysymys. Millä mökillä?
”Grilli tirisee herkullisia kasviksia, pöytä katetaan Suomen kesän kunniaksi mitä ihanimmilla uusilla perunoilla ja itse pyydetyllä ja savustetulla kalalla. Ilta menee pitkälti vissylinjalla, vaikka sallittekin juhlan kunniaksi myös parit limonadit.”
Ilta-aurinko laskee taustalla ja onkin tosiaan aika laittaa grilli päälle. Olenkin kunnon Weberin omistanut rivitaalohaavetta toteuttaessani. Kerran käytin ja sittemmin myin naapurille. ”Joo, minä voin lähteä kalaan ja nostaa meille illan antimet.” Huikkaan itsevarmasti lähtiessäni järvelle. Ei täältä s#€%&a mitään tule. Kai sitä yhden illan pärjää pelkällä maissilla. Siinä sitten vissyn kanssa maissia pureskellaan. Tunnelma hieman jäykähkö. On aika korkata limpparit hampaanvälit täynnä niinsanottuja maissijäämiä.
”Tunnelma on iloinen ja lämmin, ja kun palaatte yöksi kotiin omien vällyjen väliin, ei unille kenties tarvitsekaan painua yksin.”
Kenties tarvitsee.
Iloista ja oikein mukavaa juhannusta!!
Esko
// Kuva: Amanda Aho Lähde: iltalehti juhannusheilatesti //
