Kohtaamisella on merkitys

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Edita

”Opettajat tekevät työnsä tunnollisesti tarjoten parastaan, ja jäljelle jää riittämättömyyden tunne. Se, mitä tavoitellaan eli että kaikki saataisiin oppimaan, on aivan mahdoton. Tärkeää olisi viestiä, että jokainen on hyvä jossain.” Nämä viisaat sanat on lausunut pitkäaikaisen yhteistyökumppanini Editan kouluttaja, pedagogi Pekka Peura. 

Itse törmäsin näihin sanoihin Editan Instagramissa ja kommentoin välittömästi, että olipa hyvin tokaistu. Opettajana minulle on kovin tärkeää saada oppilailleni mahdollistettua onnistumisen kokemuksia. Edes niitä pieniä. Niiden kautta syntyy tunne, että wau, minähän osaan. Ja sisäinen motivaatio oppimista kohtaan kasvaa. Luokassani on myös aina, ihan aina lupa epäonnistua. Sekä oppilaalla, että myös aikuisella.

Usein minulta on kysytty, että mitkä ovat vahvuuteni opettajana? Vastaus tulee noin nanosekunnissa. Olen todella hyvä kohtaamaan ja motivoimaan oppilaita. Pyrin aina löytämään jokaisesta lapsesta sen heidän mielenkiinnon kohteensa ja murusen, jossa he kokevat olevansa taitavia. Tätä kautta lähdemme sitten yhdessä tekemään töitä kouluhommien eteen sen oman taitotason mukaisesti. Toki tiedostaen, että kaikkea ei vaan voi oppia. Ei sitten millään.

Olkoon vahvuuteni myös se, että en osaa kokea työstäni riittämättömyyttä. Teen urheilutermein parhaani ja toivon sen kantavan mahdollisimman pitkälle. Päästäni puuttuu kaikkivoipaisuusajattelun vyöhyke. Eli en millään voi ”pelastaa” kaikkia Länsi-Vantaalaisia lapsia, vaikka kuinka haluaisin. Kaikilla on vahvuuksia ja jos ne onnistun jotenkin esiin kaivamaan koen onnistuneeni työssäni.

Juuri tähän ihmislähtöiseen opettamiseen liittyen Edita järjestää maanantaina 3.4.2023 kello 17 Pekka Peuran pitämän Iltakoulu- webinaarin. Webinaarissa Pekka kertoo, mitä hän tarkoittaa ihmislähtöisellä opettamisella, ja miten sen avulla on mahdollista tehdä oppimisesta oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta yksilöllisempää ja oppilaslähtöisempää. Samalla opettajan näkökulmasta opetustyöstä tulee mielekkäämpää, palkitsevampaa sekä vähemmän henkisesti kuormittavaa.

Tästä linkistä voit ilmoittautua mukaan: ILMOITTAUDU

Vanhan oppilaani minulle lähettämään sähköpostiin onkin hyvä päättää tämä kirjoitus: 

”Muistatkohan vielä meidät ala-asteelta? Olit silloin meillä sijaisena ja olet jäänyt mieleemme erityisen hyvänä opettajana. Meillä vaihtui opettajat tiuhaan tahtiin ja on hämmästyttävää miten nopeasti saavutitkaan luottamuksen meihin lapsiin. 

Mieleen on jäänyt mm. Hauskat apinatossut, joilla palkitsit viikon onnistujaa. Rento asenteesi tarttui myös meihin oppilaisiin ja teit koulunkäynnistä hauskaa. Kiitos!!

Tuli kylmät väreet kirjoittaessa. Kohtaamisella on merkitys.

-Esko-

Liikuttavan fantastinen Koli

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Show your KOLI

Vuosia olen elämästäni Joensuussa asunut ja yksi asia jopa hävettää myöntää. En ollut ikinä ennen käynyt Kolilla. Nyt on tämä asia korjattu ja viime viikonlopun reissua voi kuvailla seuraavilla sanoilla. Liikuttavan fantastinen. Ikäänkuin olisi ukkeli laitettu laturiin. Mykistävä luonto, ihmisten ystävällisyys, mahtava ruoka ja liikunta-aktiviteetit latasivat akut siihen kuntoon, että tämä Helsingin harmaus ei tunnu juuri missään. 519 kilometrin välimatka talviseen paratiisiin.

Ajelimme mielitiettyni kanssa Kolille perjantaina heti töideni jälkeen. Perille saavuimme jo pimeän laskeuduttua. Majoituimme Break Sokos Hotel Kolin upeaan maisemahuoneeseen. Kävimme hotellin ravintolassa syömässä illallista ja sitten olikin aika mennä nukkumaan. Aamulla herättyäni avasin huoneen verhot ja se näky edessäni. Tuolihissi, rinteet ja takana siintävä Pielinen aukesivat suoraan parvekkeelta. Ensimmäisen kerran loksahti suu auki siitä kauneudesta.

Olikin aika pukea laskuvaatteet päälle ja suunnata kohti välinevuokraamoa. Tuommoisia suurempia rinteitä en ollut laskenut aikoihin. Olisiko ollut välissä semmoinen 25-vuoden luova tauko? Siinä ensimmäistä kertaa tuolihissillä mennessä hieman jopa jännitti, että kuinkakohan äijän käy? Sain Koli Skin kokeneelta opettajalta hieman vinkkejä sekä rohkaisua ja hyvinhän se lähti selkärangasta. Siellä minä kurvailin mustassa rinteessä, kuin vanha tekijä. Meinasi kyllä suu loksahtaa auki, että tuostako minun pitäisi laskea?

Päivä meni leppoisasti rinteessä ja illalla olikin vuorossa hotellin alakerrassa sijaitseva kylpylä. Kylpytakit päälle ja saimmepa vielä mukaamme saunakiulun höystettynä kahdella alkoholittomalla kuohujuomalla. Kylpylä oli kyllä todella tunnelmallinen. Hotellia reunustavat valaistut tykkylumipuut luovat aivan ainukertaisen tunnelman. Siinä ulkoporealtaassa katsoessani kuohujuomaa lipittelevää matkaseuralaistani oli jopa hieman epätodellinen olotila ja toisen kerran loksahti suu auki siitä kauneudesta.

Aamulla oli vuorossa yksi hetki, jota olin niin kovasti odottanut. Eero Järnefeltin aikoinaan ikuistama kansallismaisema on paikka, jonka olen aina halunnut nähdä. Katsoimme monelta Kolilla nousee aurinko ja tähtäsimme juuri kyseiseen ajankohtaan paikalle. Suoraan hotellin ovelta kävelee siihen noin vartissa. Se hetki oli upea. Ei ketään muita. Täysi hiljaisuus. Ja se maisema. Ihan turha sitä on edes yrittää kirjoittaa sekä kuvailla. Se täytyy itse kokea. Kolmannen kerran loksahti suu auki siitä kauneudesta. Lisämausteena meinasi pyrkiä kyynelkin silmään liikutuksesta. 

Viimeisenä aktiviteettina olikin luvassa lumikenkäilyä kodalle. En oikein edes tiennyt mitä odottaa. Hotellin vastaanotossa oli vastassa Seikkailuyhtiö Vaaran aivan ihastuttava opas. Hän nappasi meidät kyytiimme ja ajeli lähistölle vanhan kyläkoulun pihaan. Siitä lumikengät jalkaan ja pieni vaellus keskellä metsää sijainneelle kodalle. Aurinko paistoi ja kodan eteen oli katettu pienoinen ”ulkoravintola”. Tarjolla oli nokipannukahvia sekä erilaisia Kolin mukaan nimettyjä suklaita. Siinä auringon lämmittäessä kasvoja ja vaaramaisemien auetessa silmieni edessä totesin ääneen. ”Nyt alkaa olla hieman absurdi fiilis.” Neljännen kerran loksahti suu auki siitä kaikesta mitä mahtui noihin päiviimme.  

Ne olivat täydellisiä päiviä ja Kolille täytyy aivan ehdottomasti matkustaa myös muina vuodenaikoina. 

Ihanaa iltaa ja toivottavasti kuvista edes hieman välittyy Kolin mykistävä kauneus.

-Esko-