Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

kaverit

, , ,

Ihanat päivät

27.6.2019

Se on tämä vanhemmuus ihmeellinen asia. Välillä tuntuu, että hoitaa hommansa aivan päin seiniä ja mistään ei tahdo tulla yhtikäs mitään. Nyt kesällä loma mahdollistaa säännöllisen tapaamisrytmin pikkusankarin kanssa ja yhteinen aika saa isäitseluottamuksen nousemaan hellelukemiin. Pohjimmaisena ajatuksena tuleekin aina muistaa ja muistuttaa itselle, että olen aina maailman paras isä omalle lapselleni. Oli tilanne mikä tahansa.

Eilen F sai vieraakseen kaveruskaksikon Lahdesta. Heput olivat jo kauan suunnitelleet lomayöreissua Helsinkiin. Nyt se saatiin toteutettua ja hyvä niin. Oli aivan älyttömän kiva seurata typyjen touhuilua. Kaikki pitivät huolta toisistaan. Remutessa tulleet haavat paikattiin yhdessä. Yksi laittoi laastarin ja toinen lohdutti, pitäen kädestä kiinni. Hymyä toi huulille ainakin seuraavat asiat:

  • Se ilon määrä, kun Z-juna Lahdesta saapui raiteelle seitsemän.
  • Se ilon määrä, kun onnistuin Lintsillä pussittamaan koriksessa kaikki kolme palloa. En ole koskaan ennen onnistunut. Hyvät kannustajat.
  • Se ilon määrä, kun TuttiFrutti- onnenpyörässä valomato pysähtyi juuri siihen meidän numeron kohdalle. Olen elänyt illuusiossa, että ei noista voita koskaan. Nyt olimme kilon makeisia rikkaampia.
  • Se ilon määrä, kun yläkerran naapuri luovuttikin meille saunavuoronsa, kiitos.
  • Se ilon määrä, kun vihdoin ja viimein löytyi se oikea nukkumisjärjestely. Ei muuten lapsia paljon neliöt kiinnostaneet. Minikotini palveli vallan mainiosti.
  • Se pettymyksen määrä, kun ei voitukaan olla Hesassa enää toista päivää.

Ystävät ne ovat tärkeitä. Isoilla ja pienillä.

Huomenna onkin sitten pakkailuilta, koska lauantaina tämä herra pääsee pitkästä aikaa aurinkolomalle. Ja sitä on todellakin luvassa. Yli kolmeakymmentä näyttää Supersää jokaiselle päivälle.

Kivaa iltaa!!

-Esko-

Comments (2)
, , , ,

Perjantain vanhat: Mistä tunnet sä ystävän?

15.2.2019

Valtavirrasta poiketen perjantain vanhana tuleekin tämä kirjoitus. “Ja jokainen päivä on ystävänpäivä…” Niinhän se Tuure Kilpeläinenkin lauleskelee. Niin ja tekstissä puhutaan suurten juhlien järjestämisestä, johon saisi suuren porukan kasaan. Semmoiset ovat tulossa keväämmällä, jes! Terveitä hulluja liikenteessä, paljon.

//// ” Mie oon Esko, mie oon muuttanu Joensuusta. ” Esko Joensuusta muutti Lahteen nelosluokalle. Lotilan kouluun asteli hieman pelokas poika Pohjois-Karjalasta. Kaikki oli uutta. Opettajamme nimi oli Toivo. Toivo Sokka. Mies ruskeissa khaki-housuissa ja harmaassa slipoverissa. Ei Toivo uutta poikaa sen kummemmin esitellyt. Itse oli kaveripiiri haalittava ja urheilullisena poikana tein sen jalkapallokentällä. Jallitin etelän poikia ja ammuin parit yläkulmat. Se oli siinä. Sattumalta pari luokkani poikaa asui samassa talossa kanssani. Aki ja Tuomas. Nämä pojat/miehet ovat edelleen hyviä ystäviäni ja myös pitkäaikaisimpia sellaisia.

Tänään juoksimme Tuomaksen kanssa lenkin Lahdessa ja kiersimme paikkoja, joissa tuolloin pikkupoikina ja teineinä pyörimme. Tipalan metsän kivet, jossa salaa maistelimme jostain saamaamme kaksiprosenttista siideriä. Kansanopiston liikkasali, jossa pelasimme sählyä, ennenkuin koko laji oli edes rantautunut tänne Suomen kamaralle. Kaverimme isä oli Kansanopiston rehtori ja pääsimme pelaamaan saliin. Vietimme myös kyseisen opiston salissa kaverini kaverisynttäreitä vitosluokalla. Synttärit huipentuivat elokuvaan opiston auditoriossa. Elokuvavalinta oli hieman erikoinen: Tuntematon sotilas. Ei ehkä ihan nappivalinta vitosluokkalaisille.

Kyllä, ystävät on hieno asia. Minulla on todella laaja ystäväpiiri. Olen harrastanut koko ikäni urheilua ja sitä kautta elämääni on tarttunut paljon kavereita. Usein sanotaan, että urheilu yhdistää ja tämän asian voin allekirjoittaa sataprosenttisesti. Usein sanotaan, että aikuisiällä on vaikea solmia uusia ystävyyssuhteita. Tätä asiaa en allekirjoita sataprosenttisesti. Vanhemmalla iällä olen tutustunut todella upeisiin tyyppeihin ja on ollut rikkaus saada uusia tärkeitä ihmisiä elämäänsä. Kaverini ovat tulleet elämääni erilaisten sattumien kautta. On lapsuudenystäviä, pelikavereita, tv-prokkiskavereita, uusia ystäviä. Läheskään kaikki näistä ihmisistä ei tunne toisiaan ja olenkin päässäni hahmotellut isojen juhlien järjestämistä, johon kutsuisin kaikki tyypit. Veikkaisin, jotta tulisi aika railakkaat juhlat. Meitä kaikkia yhdistää hulluus. Terve hulluus.

Mistä tunnet sä ystävän? Et ole nähnyt tiettyä tyyppiä pitkään aikaan, mutta juttu jatkuu juuri siitä mihin se aikanaan jäi. Hiljaiset hetket eivät tunnu väkinäisiltä ja voit puhua ihan mistä vain. Voit vuodattaa ja saat tukea. Voit nauraa ja iloita. Voit olla juuri oma itsesi. Voit luottaa, että hän seisoo vilpittömästi takanasi. Keväällä ystävien merkitys korostui entisestään. Onneksi olitte ja jaksoitte kuunnella tätä arvilla olevaa kaverianne. Tämä kaveri on teille ikuisesti kiitollinen.

Ystävät ja kaverit, ootte just hyviä!

-Esko- ////

Kuva: Jere Lehtonen

Comments (0)