Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

koulu

, , ,

En uskalla nauraa ja olla liian positiivinen opehuoneessa

3.2.2022

Mitäs me Jani keksittäs? Siinä istuimme noin vuosi sitten opehuoneemme sinisillä sohvilla. Aloimme sitten pohdiskelemaan jotain hyväksi todettuja käytänteitä, joilla tätä työtämme jaksaa pääosin tehdä hymy huulilla ja hyvällä meiningillä. Yhtäkkiä meillä olikin parisenkymmentä kalvoa valmiina. Yhtäkkiä olimmekin jo pitämässä Jyväskylän yliopistolle ensimmäistä luentoamme. Tai ehkä käyttäisin ennemmin sanaa keskustelutuokiota. Nyt tuota settiä on vedetty jo monet kerrat. Jokaisen jälkeen on ollut aina hyvä fiilis. Tämmöiselle hieman rosoisemmalle tyylille on selvästi kysyntää. Siellä on seassa ripaus sitä kuuluisaa rokkenrollia. Asioista puhutaan suoraan, turhia kaunistelematta. Puolin ja toisin.

Toivottavasti olemme voineet antaa kuulijoillemme jotain ajateltavaa. Sitä ovat he ainakin meille antaneet. On ollut opettavaista kuulla muiden alan ihmisten kokemuksia omilta työuriltaan. Ihan hirveän mukavilta ne eivät tosin ole ihan kaikki kuulostaneet. Kirkkaimpina ovat mieleeni jääneet ainakin seuraavat tarinat. Olisivatpa ne fiktiota, mutta näin ei taida valitettavasti olla.

”Pelkään, että tulen kohtaamaan työssäni riittämättömyyttä ja en jaksa.” Näin sanoi eräs toisen vuosikurssin opiskelija. Opiskelija, joka ei ole vielä edes valmistunut siihen haaveidensa ammattiin. 

”En uskalla nauraa ja olla liian positiivinen opehuoneessa. En ole varma, mitä ne muut minusta ajattelevat.” Kyllä työssä, kun työssä tulisi voida olla täysin oma itsensä. Jos naurua ja iloa joutuu panttaamaan, niin auttamatta ollaan menty väärälle polulle ja pahasti.

”En viitsi lähteä töistä kotiin ajoissa. Muut jäävät suunnittelemaan tunteja koululle ja luulen, että en onnistu pitämään yhtä hyviä tunteja, kuin he.” Niinsanottu oma hiihto se paras hiihto. 

”Olin ollut pari viikkoa töissä. Vanhemmat kollegat tulivat hymy huulilla sanomaan, jotta tee nyt vielä pari vuotta tuolla meiningillä. Tulet kuitenkin väsymään jossain vaiheessa.” Kyllä se mentorin tuki on tärkeää. Tai, no ei kaikissa tapauksissa.

Tämä opettajan työ on tärkeää ja merkityksellistä. Liian vakavaa se ei saisi olla. Tälle alalle, kun saisi edes pilkahduksen lisää huumoria, hymyä ja toistan itseäni: sitä kuuluisaa rokkenrollia. Kuten kollegani Jani luentokalvoihimme kirjasi. Pirteä ja hyväntuulinen opettaja -> Pirteät ja hyväntuuliset oppilaat. Tähän minä pyrin, vaikka eihän se aina ihan helppoa ole.

Lauantaina onkin luvassa sitten toistaiseksi kirkkaasti suurin luentomme. Saimme kutsun Joensuun seudun opetushenkilöstön koulutukseen, jossa ilmoittautuneita on yli 300. Kyllä, yli 300. Ei muuta, kun hymyä huuleen ja katseet kohti lauantaita. Niin ja voisipa näitä joskus pitää ihan lähijuttuina. Se olisi ihanne ja tavoitteemme. 

Rok ja oli muuten upea kakku keskiviikkona opehuoneemme pöydällä!

-Esko-

Comments (0)
, ,

Opettajien tasoerot puhuttavat ja mitäköhän h%&(“#ä taas?

13.1.2022

Tänään Maikkarin uutisaamusta iski silmääni otsikko: Opettajien tasoerot puhuttavat. En ole kyseistä haastattelua edes katsonut kokonaan, enkä aio myöskään katsoa. Lähinnä mieleeni herää kysymys, että miksi taas ammattimme on mediassa esillä tämmöisellä kulmalla? Tasoerot, mitäköhän h€%&(”ä? Miksi juuri tämmöiseen ajankohtaan, kun opettajat ovat tehneet melkoisesti työtä ja ponnisteluja? Aihe, josta puhutaan on opettajien tasoerot. 

Mikä on mittari ja ennenkaikkea mikä on tarve arvottaa opettajan ammattitaitoa? Työtä, jota tehdään vahvasti oman persoonan kautta. Tai minä ainakin teen. Varmasti tässä maassa on niin monta tapaa opettaa, kuin on opettajiakin. Kaikille olisi syytä antaa täysi luottamus ja rauha tehdä työtään juuri omalla parhaaksi valitsemallaan tavalla niiden omien oppilaidensa parhaaksi. Voi, kun joskus mediaan nousisi edes yksi puheenvuoro, jossa tsempattaisiin kollegoita ja hymyiltäisiin edes kerran haastattelutuokion aikana. Ei tämä ole maailman vakavinta hommaa.

Oppilaille jaetaan todistuksia, joten nyt haluan jakaa todistuksen myös itselleni. En minä ole täydellinen opettaja ja semmoisen illuusion tavoitteluun en ikinä, ikinä halua lähteäkään. Siinä on muuten oiva keino väsyttää itsensä hyvinkin tehokkaasti. Ihan hyvä on ihan hyvä. Katsotaan pääsenkö hyvään arvosanaan.

LUKUVUOSITODISTUS Esko Kyrö

Oppilaan kohtaaminen 10

Makers Space (kirjoitinkohan oikein?) välineistön käyttö.    

Laserleikkuri, 360 kamera, virtuaalilasit 6

Motivointi opetettavaan aiheeseen 10

Flipped learning- metodi 6

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö   9

Pedagogisten asiakirjojen täyttäminen  7

Muuntojoustavien tilojen maksimaalinen hyödyntäminen  7

Muiden opettajien työn arviointi                                        suorittamatta

VAHVUUDET 

Annat tovereillesi työrauhan. Esiinnyt rohkeasti. Olet hyväntuulinen. Osaat esiintyä kuuluvasti.

Tämä teksti on hyvä lopettaa lainaukseen vanhasta kirjoituksestani. En minä ainakaan henkilökohtaisesti kaipaa yhtään ketään valvomaan mitä teen siellä luokassani. Teen työtä lasten oppimisen edistämiseksi ja paras palaute, jonka voin saada on heiltä itseltään. 

”Tänään lopettelimme matematiikan tuntia ja yllättäen yksi pikkusankareista käveli viereeni ja antoi minulle postikortin, jonka hän oli itse hienosti kirjaillut. Kiitin kovasti ja laitoin kortin sotkuiselle opepöydälle odottamaan rauhallisempaa hetkeä tutustua sen sisältöön. Välitunti alkoi ja jäin hetkeksi istuskelemaan luokkaani. Otin kortin käteeni ja aloin sitä lueskelemaan. Viimeiset rivit olivat kyllä äärimmäisen liikuttavia. Ne kuuluivat näin: “Olet kaikki mitä koululainen voi vain haluta. Kiitos, että opetat meitä.

Kiitos kaikki opettajat. Teette aivan upeaa työtä parhaaksi valitsemallanne tavalla. Hymyä huuleen.

Esko

Comments (24)