Browsing Tag

Lahti

, , , , , , ,

Tähän perheeseen on ollut ilo tutustua ja onnistunut lahja

3.1.2020

Tähän perheeseen on ollut ilo tutustua. Ihania tyyppejä ja pikkumimmi kertoo itse kuinka tämä ystävyys alkoi:

Olimme Elinan ja Sofian Meet & Greetissä Karismassa. Isi kielsi minua, etten saa mennä häiritsemään tyttöjä ennen esitystä ja viemään tekemääni kirjettä. Sanoin, että kylläpäs vien ja hetken päästä olinkin jo Sofian kanssa leikkimässä Papuparkissa. Lopuksi söin vielä niiden kanssa pizzaa ja vanhemmat vaihtoivat numeroita ja tutustuivat.

Olemme tämän jälkeen nähneet paljon. Olemme olleet mummolassa, tytöt Helsingissä meillä kylässä. Olimme Rushissa, Lintsillä ja vaikka missä. Tosi kivoja kavereita. Niiden äiti ja mummokin on tosi kivoja. Pääsin oppilaskuntaan, kun katsoin Sofian oppilaskuntaräpin. Sofia on rohkea ja sai minut Puuhamaassa hurjaan pyörivään laitteeseen.

Näin se jotakuinkin on mennyt ja taas meinasi aikuinen/minä olla kieltämässä ihan turhaan. Ystävyys se voi alkaa näemmä ihan mistä vaan. Ja hyvä niin.

Tytöt toivoivat aineettomana joululahjana lumilautailuopetusta. Niinpä päätin tämän toteuttaa ja kaivoin naftaliinista parikymmentä vuotta vanhan lumilautani. Mimmit mukaan ja rinteeseen. Katsokaapas Elinan ja Sofian tekemästä videosta, kuinkas siellä Messilässä oikein meni.

Sanotaankos loppuun, että “opettaja” oli maailman ylpein ja molemmille puhdas kymmenen plus.

Kivaa viikonloppua!!

-Esko ja F-

Comments (0)
, , , , ,

Missä sinä olit tetissä? Jaa missä?

16.10.2019

Juuri ennen syyslomaa oli koulullamme kaksi reipasta tettiläistä tutustumassa työelämän kiemurohin. Siinäpä ahkeran kaverin touhutessa luokassani aloinkin muistelemaan omia tet-aikoja. Niin, siis tet-lyhenne tulee sanoista työelämään tutustuminen ja tietääkseni kuuluu ehkä hieman kunnasta riippuen jokaisen oppilaan yläkoulutaipaleelle. Niin se kuului minullakin, Lahden Yhteiskoulua poikaluokalla käyneelle Esko Sakarille. Edelleen ihmettelen tämän poikaluokan pedagogista tarkoitusta. Keneltä lie voisi tarkastaa?

Tässä on vuosien saatossa saattanut tulla hieman värikynää tähän tet-muistooni, mutta jotenkin näin se meni. Menimme ystäväni kanssa tutustumaan Lahdessa toimivaan Oululaisen tehtaaseen. Sinne peltikaappeihin jätimme ulkovaatteet ja yhtäkkiä näytimmekin hyvin kokeneilta leipureilta hatut päässämme. Työkuvaan kuului pullapitkojen letitys. Kyllä, siellä istuimme rivissä ja letitimme pullapitkoja. Taikinakoneesta tuli kolme pötkylää, jotka sitten oli tarkoitus letittää paistovalmiiksi.

Tämä saattaa olla legendaa, mutta muistaakseni linjaston päässä istui pitkomestari, joka tarkasti lettien täydellisyyden. Minun ja kaverini pitkoja ei uskoakseni lähtenyt kenenkään suomalaisen kahvipöytiin. No, tulipa ainakin harjoiteltua. Jouduin kyllä opettelemaan uudestaan, kun tyttäreni hiuksia yritin letitellä noin 25-vuoden tauon jälkeen.

Toisena hommana muistan taitelleeni valkoisia leivoslaatikoita. Juuri niitä, joihin esimerkiksi ne herkulliset bebe-leivokset pakataan. Parhaat muuten saa juuri tuolta myymälästä, jonka portailla kuvassa istun. Noita samoja portaita pitkin talsin silloin finninaamaisena teinipoikana leipurihommiin.

Aloittelevaa ysiluokkalaista leipuria kiinnosti kyllä tuossa ikävaiheessa huomattavasti enemmän ihan muut pullat ja taikinan vaivaamiset. Ei osunut tämä ammatti uravalintaani, mutta hyvä, että on tullut tuommoinenkin asia tässä elämässä koettua. Ja aina Lahdessa nykyisen Fazerin ohi ajaessa nämä muistot palailevat mieleen. Vieläköhän on lettilinjasto pystyssä vai onko automaatio ajanut tämänkin asian ohitse?

Olisi kiva kuulla teidän tet-kokemuksia ja onko joku löytänyt tuolta jaksolta kipinän nykyiseen ammattiinsa? Vai, onkohan niin käynyt koskaan?

Loma on hyvä!!

-Esko-

Comments (14)