Ja siinä Lee Anderson puolisoineen. Kukas tuo seuraava mies onkaan? En, en kyllä yhtään osaa sanoa. Siinä leikkisästi taisi kysyä Saulilta, onko hän vanhemman koulukunnan jakokulmamiehiä, vai uudemman aallon allekkain jakaja? Hieman vaivaantunut ilme presidentillämme. Myös runoilijana tunnetulta Jenni Haukiolta hän taitaa kysyä sanan kissa riimiparia. Haukion katse siirtyy jo seuraaviin vieraisiin, ymmärrettävästi.
Minulla on ollut muutamia tavotteita liittyen tähän opettajan ammattiini. Lähinnä siis sen opetuksen ulkopuolisiin asioihin. Jotkut niistä ovat jo toteutuneet, joku ehkä toteutumassa ja sitten on yksi, joka on se suuri mahdottomuus ja jonka toteutumista tavoittelen ehkäpä hienoinen hymynkare suupielessä.
Saada aforismi siihen legendaariseen luokanopettajan päiväkirjakalenteriin. Tämä on toteutunut. Vuoden 2019 vihreäkantisesta kalenterista löytyy ehdottamani mietelause: Ajattele mitä sanot, ettet sano mitä ajattelet. Tämä ei suinkaan ole itse keksimäni juttu. Jostain se on päähäni pinttynyt ja sinne se valikoitui.
Päästä mukaan työhaastatteluun. Siis haastattelijan roolissa. Pääsin mukaan kyseiseen tuokioon, kun luokka-astetiimiimme etsittiin hyvää kolmatta linkkiä. Mielestäni onnistuin ihan hyvin. Ehkä olisi täytynyt olla ihan piirun verran virallisempi.
“Olen haaveillut, että olisi mukava joskus päästä kertomaan opettajaopiskelijoille näistä hommista. Ei ole vielä tärpännyt. Ihme kyllä.” Näin kirjoitin viimeisimpään opettajuutta käsitteleeseen kirjoitukseeni. Sanotaanko, että tämän jälkeen ovat pyörät hieman pyörähtäneet eteenpäin ja saattapa Esko löytää itsensä myös puhujan roolista. Ihme kyllä.
Ja sitten on siis vielä tämä yksi. Päästä osallistumaan Linnan juhliin. Oikeastaan ainut tapa millä sitä kuuluisaa boolia pääsisi tiputtelemaan on tulla valituksi vuoden luokanopettajaksi. Viime viikolla ystäväni Facebook-seinällä näin ilmoituksen, jossa voi ehdottaa ihmistä kyseiseen titteliin. Hirveän tarkasti en juttua lukenut, kiinnitin lähinnä huomiota palluraan, jossa luki: Sinä voit vaikuttaa, ehdota! Esko Kyrön “vaalityö” on siis alkanut. Milläköhän sloganilla sitä lähtisi liikenteeseen?
“Kolmiloikkaa vai digiloikkaa?”
“Ope, sä oot mun kultahippu.” (Oppilaani lausahdus)
“Tarrakuvalla vai sinapilla?”
“Silloin, kun minä kävin koulua…”
“Kouluruoka kunniaan!”
“ROBOTTI EI KYKENE: Lohduttamaan ja puhaltamaan kipukohtiin. Sisäisiin ja ulkoisiin.“
“ROBOTTI KYKENEE: Seisomaan luokan edessä. Kovassa kuoressaan ja ilmeettömänä.”
Ja sieltä he saapuvat Linnan jatkoille. Noniin, noniin. Huomenna jälleen hommiin hymy huulilla.
Kivaa iltaa!
-Esko-
// Kuva: Amanda Aho //