Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

miniperhe

, ,

Ikävä on vuotava taakka, se ajassa kevenee…

26.4.2020

Aina se vaan tulee. Tuossa kävelyllä kuuntelin musiikkia ja kuulokkeista korviini soi Happoradion uusi kappale. Siinä laulettiin hieno fraasi. ”Ikävä on vuotava taakka, se ajassa kevenee…” Pikkusankarin vierailun jälkeen se tyhjä, hiljainen koti edelleen kolauttaa ja vähän jopa lamauttaa. Siinä sitä makailee sängyllä ja tuijottelee niitä sängylle unohtuneita pehmoleluja. Viime yön nukuin pieni ja pehmeä lumileopardi kainalossa. Ajan kanssa tähän tunnelmaan on tottunut, mutta aina se yksi lamaannuspäivä sieltä tulee. Nyt se osui tälle sunnuntaille. Piti tehdä vaikka ja mitä, mutta ei vaan jaksanut. 

Viimeiset pari viikkoa olivat todella touhukkaita ja oli ihana päästä elämään sitä ihan oikeaa arkea. Tai siis tätä hieman erilaista arkea maailman parhaan karanteenikaverin kanssa. Oli myös oikein piristävää olla hienoisessa pimennossa ympärillä vilisevästä uutisoinnista. En katsonut kahteen viikkoon yhtään uutislähetystä televisiosta ja iltaisin olin niin väsynyt, että ne traditonaaliset nettiuutisten koronakierrokset jäi tekemättä. Tänä sunnuntaina otin sitten tuonkin ”vahingon” takaisin ja luin kaikki mahdolliset mediat. Pääministerin kyselytuntia kuunnellessa iski sitten jo ähky ja oli pakko ottaa kuulokkeet pois korvista. Ei vaan enää jaksanut. 

Piti pestä pyykkiä. -> En jaksa

Piti soittaa päivittäinen puhelu vanhemmilleni -> En jaksa

Piti käydä sunnuntain pitkällä lenkillä -> En jaksa

Piti laittaa ruokaa ja yhdistää siihen jääneet tortillajämät -> En jaksa

Piti siivota -> En jaksa

Onneksi tämä en jaksa-päivä osui tänään eikä kuluneille kahdelle viikolle. Tämä ei olisi kuulostanut kovinkaan mukavalta.

Iskä, voitko piirtää mun kanssa? -> En jaksa

Iskä, voitko tehä sitä sun hyvää jauhelihakastiketta? -> En jaksa

Iskä, voitko auttaa mua matikan tehtävissä? -> En jaksa

Iskä, voitko antaa unipusun? -> En jaksa

Iskä, lähetäänkö ulkoilemaan? -> En jaksa

Minulle on jäänyt hyvin mieleen tärkeän isoäitini sanat, jotka hän kesämökillä minulle lausui. Esko, tuo en jaksa on ihan sama, kun sanoisit en viitsi. Ja ihan oli mummu oikeassa. Tuossa kontekstissa jaksaminen ja viitsiminen ovat synonyymeja. Ehkäpä se on kuitenkin ihan ymmärrettävää, että aina ei jaksa tai viitsi tehdä yhtään mitään.

Pitäisikö valittaa vielä jostain? -> En jaksa.

Mukavaa sunnuntaita!!

-Esko-

// Otsikko lainaus Happoradion kappaleesta Silta //

Comments (4)
, ,

Onneksi minulla on sinut

27.1.2020

Sitä saa olla kyllä niin onnellinen tuosta meidän tyttärestä. En voisi olla iloisempi siitä, että vuonna 2010 hän elämääni saapui. Viimeksi koin suurta ylpeyttä hänestä Hollolan uimahallissa kuluneena lauantaina. Hän katseli uimavalvojan kopin ikkunassa olleita uimamerkkejä ja kysyi, että saanko suorittaa 50 metriä? No tietysti saat, anna mennä vaan! Siellä hän polskutteli hymy huulilla ja varmisteli aina ajoittain, että seuraan tarkasti hänen suoritustaan. Nousi altaasta ja tokaisi, että olisi mennyt sata metriä, mutta ei viitsi vetää vielä, niin saa sitten uuden merkin. Fiksusti ajateltu.

Meillä on yhdessä aivan älyttömän hauskaa ja on mukava huomata, että meille on muodostunut paljon yhteisiä ja omia rutiineja, jotka hän varmasti tulee muistamaan pitkälle tulevaisuuteen. Meidän isällä oli keitetyt nakit, minulla on pestopasta. Meidän isällä oli koripalloharjoitukset, jonne pääsi mukaan heittelemään sivukoriin. Meillä on uintisessiot ja uutena laskettelu yhdessä. Meidän isä ei osannut piirtää. Minä osaan ja teemme sitä yhdessä todella paljon. Minä pääsin käymään isän työpaikalla. Siellä oli lakikirjoja ja nuija. Minä olen saanut ajoittain luokkaani pienen touhuajan, joka totesi viimeksi, että sinä olet iskä tosi hyvä ope. Meidän isä ja äiti on ollut aina yhdessä. Minä asun yksin ja saan kuulla useasti seuraavia asioita. “Kättä päälle, että sulla on tyttöystävä, kun täytät 41.“On niin tylsää, kun olet kakalla” -klassikko perään. Hieman tässä jo kiire meinaa tulla.

Muistan myös todella hyvin, kun isä vei minut “kymppimatkalle” Kanarialle. Ihmettelin silloin, miksi veli ja äiti ei pääse mukaan? Se on jäänyt jotenkin todella pysyvästi mieleen, kun touhusimme viikon kahdestaan. Kesällä 2021 minä tulen viemään oman tyttäreni kymppimatkalle jonnekin lämpimään, se on varma. Itseasiassa asiasta on jo puhuttu ja kohteet ovat vaihtuneet jo varmasti sata kertaa. Tällä hetkellä kohteena on Kroatia. Kelpaa kyllä.

On ihanaa olla isä ja onneksi minä olen tuommoisen valon elämääni saanut. Täytyy muistaa entistä enemmän halata, pussata ja silittää poskea. Saada pieni ihminen tuntemaan itsensä arvokkaaksi ja korostaa hänen omaa ihanuuttaan. Koskaan ei tiedä mitä tässä elämässä tapahtuu. Siitä saatiin jälleen eilen todella karmaiseva esimerkki. Pysäytti, todella pysäytti.

“The most important thing is to try inspire people so that they can be great at whatever they want to do.” -Kobe Bryant 1978-2020-

-Esko-

Comments (6)