Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

mooster denim

, , , ,

Empaattinen ja hyvä ihminen

24.10.2017

Tiedätte varmasti kaikki sosiaaliset kohtaamiset, joilla on merkitys ja niistä jää hyvä mieli. Inspiroituu ja keskustelemianne asioita jää pohdiskelemaan sekä jäsentelee nousseita asioita omaan elämäänsä. Kirjoittelin aiemmin ihmisistä, joita arvostan. Arvostan heidän älykkyytensä, ajatustensa tai jonkun muun  itselleni merkityksellisen asian vuoksi. Olin viime viikolla Lahdessa ja lähes aina siellä käydessä vierailen Rautatienkadulla sijaitsevassa Mooster Denim-farkkuliikkeessä. Tämä ei ole maksettu mainos, eikä tämä ole bloggarin yritys saada kauppiaalta ilmaista otsonointikaappiaikaa tai ilmaisia kangaskasseja. Maksan ne hyvin paljon mielummin itse kivijalkakauppojen puolesta puhuvalle kauppiaalle. Ja tämä kauppias on Aleksi.

Aleksi on henkilö, jota arvostan suuresti. Olen törmännyt häneen aivan sattumalta yhden toisen ystäväni syntymäpäivillä. En voi edes sanoa tuntevani herrasmiestä hirveän hyvin, mutta jokainen vierailu hänen kaupallaan on ollut minulle kuin “terapiatuokio”. Siinä vanhaan baaritiskiin nojaillessa ja kahvia juodessa (viimeksi sain suklaakeksinkin) on tullut puhuttua vaikka ja mistä. Keskustelutuokiot Aleksin kanssa ovat saaneet minut pohtimaan päässäni tämmöisiä hyvin pieniä kysymyksiä: Millainen on hyvä ihminen? Miksi poistun Lahden Rautatienkadulta aina todella hyvällä mielellä? (Ja Lahtea paremmin tunteville, en puhu niistä kadun toisella puolella olevista liikkeistä.)

Tässä varmasti joitain vastauksia, joita nousi viimeviikkoisen vierailuni jälkeen.

  • Astuin liikkeeseen sisään. Aleksi huomasi minut jo ikkunansa takaa, kun kinkuttelen kohti ulko-ovea. Välittömästi hän nousi tuoliltaan ja tuli avaamaan oven. Otti karhumaiseen syleilyynsä ja kysyi: Laitetaanko sumpit tippumaan? Tunsin heti oloni hyväksi ja todella tervetulleeksi.
  • Otin ulkorotsin pois päältäni ja istahdin baarijakkaralle. Aleksi kysyi ensimmäiseksi kuulumisiani. Kysyi niitä aidosti kiinnostuneena ja kuunteli. Ensimmäinen kahvikuppi jo tyhjä.
  • Siinä Aleksin kaataessa lisää kahvia kuppiini, hän kertoikin omasta johtoryhmän kokouksestaan. Johtoryhmässä oli käsitelty viikkotuntityömäärän pudotusta. Johtoryhmään kuuluu kauppias ja hänen yhdeksän- ja kuusivuotiaat lapsensa. Lopputulos. Tuntimäärää laskettiin. Toinen kahvikuppi tyhjä.
  • Sovittelin ja ostin siinä sivussa yhdet farkut, koska reikäisillä farkuilla ei enää näillä keleillä kovin kauaa tarkene.
  • Suljin liikkeen oven perässäni ja mietin. On siinä kyllä hyvä ja empaattinen jätkä!

Yritysmaailmaa en tunne yhtään, mutta olettavasti tuo olisi hyvin onnistunut asiakaskohtaaminen. Itselleni nuo ovat aina todella tärkeitä ihmiskohtaamisia. Niin ja niitä arvostamiani hyvän ihmisen piirteitä ovat ainakin: empaattisuus, lapsilähtöisyys, avoimuus, rohkeus, herkkyys, huumorintajuisuus, sivistyneisyys…lista on pitkä. Lahden Rautatienkadulta löytyy tuommoisia piirteitä, toivottavasti täältä Helsinkiläisestä pienkerrostalostakin.

-Esko-

// Kuvat: Amanda Aho //

Comments (6)

Categories

Archives