Serkkupoikani jakeli Suomen Kuvalehden kolumnissaan vielä viimeisiä aineettomia joululahjavinkkejä. Numero yksi oli paini. ”Lupaa isoäidille kunnon kreikkalaisroomalaiset väännöt. Tekee hyvää nivelille, selälle ja mielenterveydelle. Tunnin nuhjuamisen jälkeen maistuvat kahvi ja täytetty ruisleipä urheilutalon kahviossa. Kotona voitte etsiä videotoistopalveluista Pertti Ukkolan ja Petra Ollin kultamitalitaistoja.”
Siinäpä sitä olisi hyvä lahjavinkki ja eräs herrasmies oli tämän ehdotuksen jo lisännyt lahjalistalleen. Yritti haastaa tatamille minua, tuntematonta kanssamatkustajaa. Matkustin menneellä viikolla metrolla sukulaistemme jouluillalliselle. Hyppäsin kyytiin iltapäivällä, keskustellen samalla tyttäreni kanssa puhelimessa. Puhuin hiljaisella äänellä ja jäin seisoskelemaan ovien edessä olevaan ”syvennykseen”. Aivan yhtäkkiä ja yllättäen tapahtui jotain, mitä ei ole koskaan elämässäni vielä käynyt ja hyvä niin.
Siististi pukeutunut ukkeli oli yhtäkkiä edessäni, kuin kirkkaus tyhjältä taivaalta. Saapui viereeni ja tönäisi minua hyvinkin uhmakkaasti. En oikein tiennyt miten toimia. Päätin vain jatkaa keskustelua F:n kanssa puhelimessa ja poistua tilanteesta metrovaunun toiseen päähän. En noteerannut tätä ehkäpä muutamalla terästetyllä glögillä varustettua aineettoman joululahjan antajaa juuri millään tavalla. Sinne hän jäi seisoskelemaan ja teki vielä muutamia ilmapotkuja minua tuijotellen. Poistuin Hakaniemessa metrosta ja mietin, että toivottavasti tällekin hepulle laskeutuisi joulurauha ja hänelläkin olisi läheisiä, joiden kanssa tätä juhlaa viettää. Oudohko tapa toivottaa hyvät joulut.
Ja, jotta tämä joulunalusaika alkaisi mahdollisimman erikoisesti. Tapahtuipa tässä vielä toinenkin kummallinen jouluntoivotus. Ajelin Helsinki-Tampere moottoritietä musiikkia kuunnellen. Ja taas kuin kirkkaus tyhjältä taivaalta ohituskaistalle ilmestyi auto. Hidasti nopeuteni kanssa samoille lukemille. Kurkkasin viereeni ja sielläkin joku ehkäpä kiireinen herrasmies katsoi minua ja alkoi puimaan nyrkkiään. Ihmettelin, jotta onpahan nyt uhmakkaita joulunviettäjiä liikenteessä. Jatkoin ajamista ja toivon, että myös tälläkin ukkelilla olisi rauhaisa ja lämmin joulu. Oudohko tapa toivottaa hyvät joulut.
Tänne on vanhemmillemme joulurauha laskeutunut. Ukko Ylijumalakin viritti luonnon lähes täydelliseen loistoon. Mielikin on siihen jo virittynyt. Nyt nautitaan, ah! Lahti, Suomen Lappi ilman poroja.
-Esko-