Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

ruoka

, , ,

Täydellisen koulujen kermaviilikastikkeen metsästys ja löytyikö?

17.2.2021

Käsienpesu suoritettu ja on vuorossa siirtyminen kohti kutsuvaa ruokalinjastoa. Rapeapintaiset kalapuikot jo hieman sekoitetussa rivissä, höyryävä perunamuusi seuraavana. Salaatit ja sitten onkin vuorossa se valkoinen aarre. Yksi kauhallinen, toinen ja vielä kolmas. Juuri ja juuri pysyy annos siinä lautasen päällä. “Taidat ope tykätä tuosta kastikkeesta?” Kyllä minä rakastan (jos nyt ruokaan voi rakkaussuhteen kehittää) koulun kermaviilikastiketta.

Äidin tekemänä -> kyllä on hyvää, mutta ei saa samaa makunautintoa. Lounasruokalat -> kyllä on hyvää, mutta ei saa samaa makunautintoa. Jo vuosia on monta ajoittain hektistä työpäivää pelastanut niinkin yksinkertainen asia, kuin kermaviilikastike. Tai siis eihän se ihan yksinkertainen asia ole, koska mistään muaalta en ole niin hyvää valkoista aarretta saanut, en mistään.

Tähän kouluruokaprojektiimme oli ehdottomasti saatava mukaan työpaikkani kermaviilikastike. Marssin koulumme keittiön ovelle ja kysyin keittäjältämme reseptin (tosin mitat unohdin kysyä). Ja sitten olikin aika siirtyä Ollin keittiöön ja tarkoituksena valmistaa itse tuota samaa herkkua. Hyvää siitä tuli ja lähelle pääsimme, mutta ei se silti ihan täysin onnistunut. Näemmä sitä täydellistä voi valmistaa ainoastaan siellä mysteerisessä koulun keittiössä. On Cokiksen resepti, on Big Macin resepti ja sitten on koulun kermaviilikastikkeen resepti…

Näillä aineksilla me lähdimme varioimaan. (mitat heittävät):

  • purkki kermaviiliä
  • reilu rupsautus sinappia ruokalusikalle
  • etikkaa noin korkillinen
  • sokeria noin ruokalusikallinen
  • suolaa samainen määrä
  • tilliä ihan reilulla kädellä
  • ohkaisesti pippuria

Jälkiruoaksi olikin laskiaistiistain kunniaksi kunnon pullat. Väliin tietysti Nutellaa ja uutta herkkuani eli kinuskikermaa vatkattuna.

Onko tuo koulun kermaviilikastike tuttua ja oletteko löytäneet sen täydellisen koostumuksen?

-Esko-

AIKAISEMMAT KOKKAUKSET:

UUNIMAKKARA

PINAATTILETUT JAUHELIHAKASTIKKEELLA

Comments (5)
, , , ,

Olen Esko, olen uunimakkara- sekä kermaviilikastikevaikuttaja

14.1.2021

Miksi kouluruokakuvia? No, jotta täällä smoothie bowlien ja acai-puurojen seassa osaisimme myös tätä suomalaista hienoa ja maistuvaa oikeutta arvostaa. (Gifinä paistinpannu)

Lähes viikottain tuonne Instani stooreihin laittelen kuvia maittavista kouluruoka-annoksista. Tänään sitten laitoin sinne höysteeksi nuo ensimmäisen kappaleeni virkkeet. Ja sittenhän alkoikin melkoinen viestitulva. Ei ole aikoihin mikään video noin suurta mielenkiintoa herättänyt. Oikein mieltä lämmitti lueskella niitä viestejä. Sata prosenttia niistä oli positiivisia ja kouluruokaa arvostavia. 

Itsehän pidän kouluruoasta todella paljon. Kaikkia maamme lapsia en varmasti saa syömään täydellisiä lautasmallin mukaisia annoksia, en todellakaan. Yritän kuitenkin esimerkilläni (suurehkolla annoskoolla ja oikealla asenteella) näyttää pienille ihmisille hyvää esimerkkiä. Saada heidät kunnioittamaan päivittäistä lämmintä ateriaa. Hieman vanhemmille tuolla somen maailmassa palautella mieliin omia kouluruokamuistojaan. Jos saisi aikuiset puhumaan kouluruoasta arvostavasti, niin ehkäpä se sieltä sitten pikkuhiljaa vaikuttaisi myös lasten asennoitumiseen. Olisiko niiden Kinder-, tai kumiperunahommien aika jo ohi?

Koulussa työskentelevät keittäjät tekevät hienoa työtä loihtiessaan ymmärtääkseni melkoisen pienillä budjeteilla päivittäin monipuolisia annoksia koululaisten lautasille. Usein pyrin heitä kiittämään ja keittiöön peukkua näyttämään. Veinpäs tänä jouluna myös pienoisen lahjan koulumme keittäjälle. Siivojalle tiputin samalla yhden pienen muistamisen. Koulumme eläköityneen keittäjän kanssa olin niinsanotusti todella hyvää pataa. Joskus hän tarjoili minulle tekemiään pannukakkuja työpäivän jälkeen, joita sitten yhdessä mutustelimme ja höpöttelimme. Tekipä hän myös muuttoporukalleni maistuvan kinkkupiirakan, kun aisti ettei Eskolla ollut siinä hetkessä menossa ihan elämänsä parhaat kuukaudet. Hyviä muistoja.

Olemme joskus hyvän ystäväni Ollin kanssa miettineet, että alkaisimme kerran viikossa valmistamaan valitsemaamme kouluruokaa. Yrittäisimme tehdä annokset suunnilleen samalla budjetilla, jonka koulun keittäjät annoksiin käyttävät. Tämänpäiväinen myönteinen vastaanotto sai sitten toteamaan, että nyt tämä kokkailusarja saa alkaa. Ensi viikolla onkin sitten ensimmäisen kokki-illan vuoro ja ruokana itseoikeutetusti, uunimakkara. Uskoisin, että tämmöistä ei ole ainakaan Suomessa kukaan koskaan tehnyt. Uunimakkara- sekä kermaviilikastikevaikuttajat.

Ehdotappas siis kommentteihin, että mitä kouluruokia lähtisimme jäljittelemään?

Kaikkea olisi hyvä ainakin maistaa.

-Esko-

Comments (11)

Categories

Archives