Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

seminaari

, , , ,

Ei saa lyödä! Ei saa kiusata!

2.4.2019

Palailin hetki sitten Tampereelta, jossa järjestettiin suuri Liikkuvan koulun organisoima seminaari. Päivistä jäi todella hyvä, joskin hieman väsynyt olo. Noh, tästä viimeisestä voi syyttää ainoastaan itseään ja hieman venähtänyttä eilistä käytännön tanssipajaa. Nämä Liikkuvan koulun seminaarit ovat täysin poikkeuksellisia verrattuna useisiin tämän alan koulutustilaisuuksiin, siis ainoastaan positiivisessa mielessä. Tampere-talon käytävillä vallitsi rennonletkeä ja positiivinen tunnelma. Tämmöistä soisi laskeutuvan enemmänkin tämän koko opetusalan päälle. Turha kiristely oli tipotiessään. 

Viime vuonna osallistuin elämäni ensimmäistä kertaa kyseiseen seminaariin ja silloin tähtihetkenä oli yllättävä kohtaaminen edelleenkin minulle lempeällä äänellään iltasatuja lukevan Maaret Kallion kanssa. Tänäkin vuonna mukana oli paljon laadukkaita ja herätteleviä puheenvuoroja sekä toiminnallisia pajoja. Niin ja tietysti buffetlounaita rauhallisesti seurustellen. Ajoittain on erittäin piristävää olla itse se kuuntelija ja tiedon vastaanottaja. Sai vain istua ja kuunnella alansa rautaisia ammattilaisia. 

Lähes jokainen kuuntelemani puheenvuoro nivoutui jollain tavalla lapsen ja nuoren oikeanlaiseen kohtaamiseen. Heidän omien vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden esille puristamiseen. Positiivisen, huomioivan, sekä oikeasti välittävän ilmapiirin luomiseen. Jenni Pääskysaari toi esiin ääneen sanomatonta tarvetta, Tuomas Kyrö puheli rennosti vanhan opettajansa Pekka Paappasen kanssa nuoren potentiaalin etsimisestä ja joissain tapauksissa sen löytämisestä.

Lämminhenkisen kohtaamisen merkitys on myös minun mielestäni opettajan työn yksi merkittävimmistä asioista. Todella harmi, että nykymenolla nuo kohtaamisen hetket ovat hautautumassa kaikkiin niihin opetustyön ulkopuolisiin asioihin. Aina niihin yksilöllisiin kohtaamisiin ei luokanopettajarentun aika vaan riitä. Se on todella harmi se.

Herättelevimmän puheenvuoron piti kirkkaasti Iceheartsin perustaja Ville Turkka. ”Icehearts-toimintamalli on osoittautunut toimivaksi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien poikien kanssa työskentelyyn sekä miesten kutsumiseen mukaan sosiaali- ja kasvatustyön tekemiseen. Enin osa pojista on kiinnostunut liikunnasta ja osallistuu mielellään ohjattuun urheiluharrastukseen. Kasvattaja käyttää työkalunaan joukkueurheilua. Kasvattaja tuo lapsille luontevasti kiinnikkeen oman sukupuolensa erityisyyteen. Suuri osa mukaan valittavista pojista tulee perheistä, joissa miehen rooli kasvattajana on olematon tai vähäinen. Syrjäytymisvaarassa olevien tyttöjen kohdalla Icehearts-toimintamalli on poikkeuksellinen – se kutsuu vetäytyvät sekä passiivis-aggressiiviset tytöt yhteisöön – joukkueeseen ja antaa tytöille roolimallin aktiivisesta, itseään kunnioittavasta naisesta, joka toimii tasa-arvoisena poikien ja miesten kanssa, eikä suostu alisteiseen, helposti hyväksikäytettävään asemaan.”

Kyllä kehitti Ville Turkka äärimmäisen upean toimintamallin. Ei voisi enää paljon tärkeämpää työtä syrjätyvän ja vaikeassa tilanteessa olevan lapsen eteen tehdä. Lupaus kahdentoista vuoden yhteisestä matkasta on jotain niin arvokasta, että vaikea sitä on tähän edes kirjoitella. Iceheartsin toiminnassa on tällä hetkellä mukana jo yli 600 lasta. Paljon, paljon enemmällekin olisi varmasti tarvetta. Villen puheenvuoro oli hieno ja jämäkkä. Yksi ja sama dia oli taustalla koko esityksen ajan. Tällä kertaa sana kertoi enemmän kuin tuhat kuvaa. Hieman matalaääninen ja rautainen ammattilaisen sana.

Ensimmäiset säännöt ihan ensimmäisessä Villen perustamassa joukkueessa tulivat pienten poikien omista suista. Ne olivat seuraavat. Ei saa lyödä. Ei saa kiusata. Niiden ympärille on hyvä rakentaa.

Hyvä seminaari. Ensi vuonna uudestaan.

-Esko-

// Kuva: Jere Lehtonen Lainaus ja lähde: Icehearts.fi //

Comments (3)
, , ,

Voinko minä hyvin?

20.3.2018

“Liikkuen läpi elämän.” Tällä teesillä polkaistiin käyntiin terveyttä ja hyvinvointia edistävien liikuntaohjelmien ensimmäinen yhteisseminaari. Makailen Jyväskylässä hotellin sängyllä. Ensimmäinen virikkeellinen ja idearikas päivä seminaaria takana. Erinäisiä puheenvuoroja kuunnellessa olen todella kiitollinen siitä, että minulla on verissä liikunnallinen elämäntyyli. En osaa elää ilman liikuntaa. Jos en pääse säännöllisin väliajoin hikoilemaan, minusta tulee täysin sietämätön tyyppi. Noh, läheiset tietää.

Urheilulääkäri Pippa Laukka piti erittäin hyvän puheenvuoron aivojen toiminnan ja liikunnan yhteydestä. Aivot+liikunta= aivoliikunta. “Aivot pitävät liikunnasta, johon yhdistetään fyysinen, älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus.”  Ihmisen tulisi liikkua vähintään 120 minuuttia viikossa ja optimimäärä olisi viisi kertaa 45 minuuttia viikossa. Ei täydellä teholla, vaan juuri itselle sopivalla tavalla. Tehdä semmoisia harjoitteita, jotka tuottavat itselle mielihyvää. Liikuntapalveluiden tarjonta on nykyään lähes rajaton. Lenkki ystävän kanssa tai tanssitunti. Näissäpä saa aivot niitä tarvitsemiaan virikkeitä.

Mitä on hyvinvointi? Kokonaisuus, jossa yhdistyvät liikunta, ravinto ja riittävä uni. Mitä minulle merkitsee hyvinvointi? Se merkitsee paljon ja toki tiedostan minkälaisia valintoja minun tulisi tehdä hyvinvointini eteen. Liikuntaa harrastan paljon, riittävästi. Ja siihenhän se sitten jääkin. Nukun auttamatta liian vähän. Tähän tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. En vain osaa mennä nukkumaan tarpeeksi ajoissa. Ja se ravinto. Tulisi syödä sopivia annoksia tasaisin väliajoin. Tähänhän sitä aina pyrkii, mutta liian usein sanon mielessäni: Huomenna aloitan, joo huomenna aloitan. En ole vielä aloittanut. Pieniä, mutta suuria ja yllättävän vaikeita asioita saada mukaan säännölliseen arkeen ja elämään.

Päivän päätteeksi saimme tehtäväksi rakentaa hyvän elämän kakut. Minun kakkuni oli oikein kermainen kolmen kerroksen täytekakku. Päällä iso tikkari ja kaksi kynttilää. Täytteinä: LAPSI, YSTÄVÄT, MIELEKÄS TYÖ, STABIILI TALOUS, PERHE, RAKKAUS, TERVEYS, URHEILU ja MIELEN TASAPAINO. Maku on varmasti hyvä.

Liikunnallista iltaa täältä Jyvääskylästä!

-Esko-

Comments (0)