Kaksivuotiaan tunne-elämä kuohuu ja hänen riippumattomuudentarpeensa ja uteliaisuutensa vain kasvavat. Hän alkaa tutkia jännittävää ympäristöään, mutta maailma ei ole helposti ennustettavissa ja aina ei voi tehdä, kuten itse haluaisi. Taitojen hallitseminen kuitenkin kohottaa itsetuntoa ja touhuaminen muiden kanssa sekä yhteistyön merkitys alkaa koko ajan korostua…
E2O- blogini täyttää tänään kaksi vuotta ja on se tunne-elämä kaksivuotiaalla kuohunut. Onpas se vienyt hänet kellumaan sinne vaaleanpunaisiin roseviinikuohuihin. Hyvähän siellä on kellua. Ympäristöä hän on edelleen havainnoinut ja toipa se elämä keväällä 2017 eteen myös ikävän asian, jota en ole näin vuoden sulattelun jälkeen pystynyt ihan ymmärtämään.
Aina ei voi kuitenkaan tehdä, kuten itse haluaisi ja asioiden kanssa on vain opittava elämään. Elämäntaitoja opiskellen ja vahvalla itsetunnolla positiivisuuden kautta kaikki varmasti menee niin hyvin kuin mahdollista. Yhteistyön merkitys on vuonna 2018 korostunut todella huomattavasti ja se valkosuklaakeksejä tarjonnut tänään myös syntymäpäiviään juhliva kaunokainen (Onnea!) on tehnyt minulle niin hyvää. Onneksi uteliaana miehenä tutkin mobiiliapplikaatiolla sitä jännittävää ympäristöä.
MITEN ON TOINEN SYNTYMÄPÄIVÄSI SUJUNUT?
Vähän on mennyt vielä pääsiäisen lomailusta toipuessa. Ohrasuurimopuurolla ja mehukeitolla tällä kertaa juhlistin syntymäpäivääni. Olihan se nukuttava myös pienet päiväunet kotiin päästyäni. Ja tottakai tein myös ne huhtikuiset lumityöt.
MITÄ OLET OPPINUT KAHDESSA VUODESSA?
Kirjoittaminen ei aina ole ihan hirveän helppoa. Lukkoja saattaa ajoittain tulla, mutta se kuulunee luovan työn luonteeseen. Täytyy vain tehdä sitä omaa juttua ja unohtaa täydellisyyden tavoittelu. Olen myös oppinut nostamaan veroprosenttiani, koska elämäni ensimmäistä kertaa sain rehelliset veromätkyt. Tämä kaksivuotias sivutyöni onkin kasvanut jo merkittäviä tuloja tuovaksi sivutyöksi.
KUINKA MONTA KERTAA SINUA ON KATSELTU KAHDEN VUODEN AIKANA?
3 197 559
(kolmemiljoonaasatayhdeksänkymmentäseitsemäntuhattaviisisataaviisikymmentäyhdeksän) kertaa. Se on aika paljon se. Tästä haluan kiittää teitä ihan jokaista sivuani katsonutta ihmistä. Kiitos!
MISTÄ TEKSTEISTÄ OLET ERITYISEN YLPEÄ?
No, tästä ainakin (…ja sitten minä tapasin sinut) Tämä teksti antoi minulle uuden suunnan. Toki jokaisesta tekstistä voi olla tavallaan ylpeä, koska omasta elämästähän tässä kirjoitellaan kaikkine sävyineen.
Tekstit toivat mukanaan myös hyvin merkityksellisen palkinnon The Blog Awards Finland- gaalasta. Vuoden tulokkaaksi en osannut todellakaan itseäni arvata. Tämän tekstin sain kirjoittaa suurella ylpeydellä.
MINKÄLAISIA OVAT TULEVAISUUDENSUUNNITELMASI?
Samoilla linjoilla jatketaan. Videopuolen kehittämisestä on ollut jo kauan puhetta, mutta en ole vain ehtinyt sitä vielä haluamallani tasolla lähteä toteuttamaan. Myös podcast-maailma kiinnostaisi. Monikanavaisuutta, monikanavaisuutta.
Blogin ulkoasu tulee lähiaikoina muuttumaan siihen minimalistiseen alkuperäismuotoonsa ja tuo sivubannerin teksti on nyt Esko uusittava.
Kiitos, kiitos ja hyvää maana…eikun tiistain jatkoa!!
-Esko-
// Kuvat: Pasi Salervo Lähde (alun kursivoitu teksti): vau.fi //
#suomi100, #thisisfinland ja tänään on se päivä, joka on näyttäytynyt omassa arjessani työni kautta lähes päivittäin. Sata päivää sitten polkaistiin käyntiin sata päivää sataan- teema koulullani. Pete Parkkonen aloitti teeman jo hieman aiemmin, tai ehkä hänen kappaleensa ei suoranaisesti liity rakkaan kotimaamme arvokkaaseen juhlavuoteen. Kohta sataa. Lunta siellä onkin yöllä satanut ja selkeällä, pikkupakkasella varustetulla päivällä haluaa se muinaisuskontomme suurin Ukko Ylijumala Suomen syntymäpäivää juhlistaa. Hyvin on päivän valinnut kolmisen viikkoa kestäneen pimeän jakson jälkeen.