Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
Browsing Tag

syysloma

, , , ,

Syysloman pieniä suuria iloja

18.10.2020

Syysloma saapui tällä(kin) kertaa todella optimaaliseen tilanteeseen ja ajankohtaan. Joo, kuulostaa   vähän kliseiseltä. Viimeksi kirjoittelin Minna Canthia lainatakseni, kuinka elo juuri ennen koittaneita vapaita oli kirjaimellisesti puolikuollutta ja väsynyttä. Vähän siinä alkoivat arki ja päivät toistamaan itseään. Ikäänkuin olisi kopiokoneesta painanut vain samalla käsikirjoituksella kirjoitettua elämää. Mennyt syysloma sai onneksi kopiokoneeseen hieman uusia sävyjä ja täysvärikopioita.

Ensimmäinen puolikas vierähti vastuullisuusroolissa. Kävimme Lahdessa tervehtimässä vanhempiani ja samalla reissulla nappasimme kyytiin F:n ystävän, joka saapui Helsinkiin yökyläilemään. Tyttöjen touhuja oli mukava seurailla vierestä ja oma rooli oli lähinnä ruoan valmistaminen. Aika paljon viettelin aikaa tuossa sohvallani ja mimmit saivat rauhassa puuhailla omiaan toisessa huoneessa. Kävimme Helsingin keskustassa pienellä kulttuurikierroksella. Mieleen jäi lähinnä Starbucksin pirtelöt, jotka olivat suurensuuri pettymys. Ihan liikaa jäitä.

Sunnuntaina veimme F:n ystävän junalle ja jatkoimme miniperheemme lomailua. Oli mahtavaa, että Tampereen sekä Helsingin lomat osuivat samalle viikolle. Aina ei näin ole ollut. Vierailimme parikin kertaa veljeni perheen luona ja kyllä on pienistä serkuista tullut tärkeitä toisilleen. Tuli hieman omat lapsuusvuodet mieleeni, kun serkkujen kanssa touhusimme. Ovat ne touhut kantaneet näihin päiviin asti, koska edelleen olemme serkkujeni kanssa oikein lämpimissä ja läheisissä väleissä. Vierailimme myös isäni veljellä, jossa täytyy aina kuunnella suurista simpukoista lähtevää merenkohinaa. Itse tein tätä pienenä poikana. Kyllä, teen edelleen.

Uutena yhteisenä ajanvietteenä on elämäämme saapunut Simpsoneiden katsominen. Tilasin Disney plussan, joka on muuten melkoisen hyvä innovaatio. Mielestäni hyvinkin edulliseen hintaan löytyy aivan älyttömästi katseltavaa. Sieltähän löytyy myös kaikki Simpsoneiden jaksot. On oikein mukavaa, että kalju piirretty hahmo on muuttunut Kaaposta Homeriin. Näitä katselee itsekin mielellään. Kirjoitin vuonna 2016 näin: ”Usein F:n nukahdettua valvon ja katson vain sitä pientä tuhisevaa mimmiä. Tämä arvokkain timantti minulla on aina. Häntä ei minulta kukaan vie pois. Hän on kuin jättimäinen henkinen paristo.” Vuonna 2020 voisin kirjoittaa täysin samalla tavalla. 

Toisen loman puolikkaan viettelinkin sitten itsekseni. Enää en edes osaa potea minkäänlaista huonommuuden tunnetta tuosta asiasta. Eikä varmasti tarvitsekaan. Näin paljon ystäviäni. Juoksin ja urheilin todella paljon. Syysiltojen pimeät lenkit ovat kyllä äärimmäisen nautinnollisia. Juuri sopivan viileää ja valaistu Helsinki on kyllä hyvin kaunis. Jos tuo henkinen paristo latasi pään hyvään kuntoon, niin lenkkitossut tekivät saman fyysisesti. Alkaa jalka nousemaan jo oikein mukavasti ja peilistä katsoo hyvässä kunnossa oleva parrakas mies. 

Olit hyvä syysloma 2020, kiitos!

-Esko-

Comments (0)
, , , ,

Onkohan minulla ihan kaikki kotona?

12.10.2018

Tänään alkoi syysloma. Tuli kyllä oivaan paikkaan. Näin varmasti sanotaan, tai ainakin minä sanon jokaisen loman alkaessa. Menköön nyt vielä kerran. Oikeasti olen tässä viime aikoina buukannut itselleni iltaisin hieman liikaakin tekemistä ja töissä pyörii parhaillaan arviointikeskustelut, niin on se sanottava, että pienoinen hengähdys tekee ihan hyvää. Se on vielä Poudan Pekka luvannut lähipäiviksi melkoisen mukavaa syyssäätä. Miksi muuten näille säätiloille täytyy keksiä mitä oudompia nimityksiä? On käristyskupolia, seksihellettä ja kaikennäköistä.

Olin luvannut aiemmin, että koulumme Instagramin saavutettua viisisataa seuraajaa, juoksen sata kertaa koulumme ympäri. En ehkä ihan olisi uskonut, että tuo raja täyttyy näinkin nopeasti. Kiitos siis kaikille seuraajaporukkaan liittyneille. Lupaukset on lunastettava ja tänään sitten oli totinen paikka. Työpäivän jälkeen vetäisin lenkkikamat päälle ja eikun hölkkäämään. Paikalle jäi vielä reipas kannattajajoukko kannustamaan. Suoritus meni kevyesti hymy huulilla ja olipa oiva tapa aloittaa onnistuneen suorituksen jälkeen viikon paussi työhommista.

Sitä juostessa mietin, että kaikkea sitä tulee lupailtua ja onkohan minulla aina ihan kaikki kotona tuolla yläkerrassa? En tiedä kuinka moni muu opettaja mahtoi aloittaa lomansa juoksemalla sata kertaa samaa ympyrää perjantai-iltapäivänä. Oudoksi opettajaksi olen itseni lanseerannut ja näillä tempauksilla tuo titteli senkun vahvistuu ja hyvä niin. Ei se elämä saa olla liian vakavaa. Lapsenmielisyyteni näen ainoastaan vahvuutena. Toivottavasti se ikuinen pojankloppi ei sisältäni koskaan häviä. Ajoittain huumorini taso toki voisi olla hieman laadukkampaa.

Mitäpä sitä sitten lomalla? En ole tehnyt tälle lomalle juuri mitään suuria suunnitelmia. Puolet viettelen omien touhujeni kanssa ja puolet siinä vastuullisessa isän roolissa. Nykyään tuo jako onnistuu jo hyvin kivuttomasti ja oikea balanssi asiaan on löytynyt. Omalla ajallani tapailen varmasti ystäviäni, käyn ehkäpä hieman tanssahtelemassa (lue notkumassa tanssilattian reunalla) ja ainakin kerran kaupungilla lounaalla. Se on harvinaista herkkua opettajana. Niin ja käytänpäs aikoinaan saamani kylpylälahjakortin ja uudessa uljaassa Redin kauppakeskuksessa on tietysti käytävä. Pikkusankarin kanssa hieman kylpylöintiä sekä leppoisaa oleilua ja sehän on just hauskaa. Ei ole kiire mihinkään.

Ah, oikein mukavaa iltaa ja aurinkoista viikonloppua!!

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Comments (4)