Menetko sinä Esko Big Brother-taloon?

Syksy se on kyllä melkoista reality-television juhlaa. Taitaa tuo reality olla muutenkin televisioviihteessä se kaikista suosituin genre. Ihan tavalliset ihmiset kiinnostavat. Niinhän se taitaa olla. Toki pitää seassa olla myös hieman glamouria jo niiden kaikenkansan tuntemien tähtien toimesta. Siihen vastaakin sitten parketin valtaavat tanssijat. Vaan saattaako katsojille tulla jopa ähky? Onko liika jo liikaa? No katsojaluvut sen sitten näyttävät ketkä pärjäävät tässä kanavien tiukassa kilpailussa. Itsepä sitten aloin miettimään, että missä realityssa EskoSakari pärjäisi. Viisi vuotta on aikaa omasta reality-seikkailusta, joten olisiko jo aika hakea…

…Big Brotheriin. Olisi mahtava päästä vaihtamaan hissimiehen (kaverini, ex-farkkukauppias Lahdesta) kanssa kuulumiset. Ei siinä kyllä ihan kovin kauaa kerkiäsi höpötellä, koska lähtisin kyllä samalla hissillä takaisin ykköskerrokseen ja kotiin. Ei ole tuo talo minua varten. Pari jaksoa olen katsonut ja on kyllä nostettava hattua tämän porukan castaajille. Hyvinkin kirjavan jengin ovat saaneet haalittua. Itseasiassa juttelin pitkästä aikaa eilen erään lahtelaisen ystäväni kanssa ja hän kysyi minulta, jotta oletko sinä Esko menossa BB-taloon? Unta lie nähnyt.

…Love Island Suomeen. Tätä sarjaa olen yrittänyt katsoa yhden jakson. En ihan ymmärtänyt ideaa, joten en lähde sen tarkemmin analysoimaan. ”Onko Janne kiinnostunut Jutasta?” ”Ei, kyllä Jutta on Anssista ja Anssi Laurasta.” ”Eiku, kenestäköhän minä olinkaan?” Oletettavasti tämä mahdollisesta hyvälaatuisesta prostatan liikakasvusta keskusteleva keski-ikäistyvä herrasmies laitettaisiin ensimmäisellä viikolla kyynelten saattelemana kotiin. 

…Maajussille morsiameen. Prkl, kun ei ole karjaa tai luomutilaa.

…Temptation Islandiin sinkuksi. Tämän ohjelman suosiota en vaan osaa ymmärtää. Parisuhteen kestävyyttä lienee testataan jo perusarjessakin ihan riittävästi. Tai en minä siitä oikein enää mitään muista. Kurosen kanssa voisin grillaamaan lähteä ihan mielellään. Miellyttävältä kaverilta vaikuttaa. 

…Selvityjiin. Tähän formaattiin voisin hakeakin. Olisi mielenkiintoista katsoa, kuinka sitä itse pärjäisi tuolla äärimmäisissä olosuhteissa ja siihen vielä mausteeksi onnistua pelaamaan itsensä viikko toisensa jälkeen jatkoon. Fysiikka saattaisi riittää, mentaalipuolesta en ole ihan varma. Soihdut sammuu…

…Ensitreffeihin alttarilla. Tästä sarjasta on hyvinkin läheisiä kokemuksia, kun kaksi ystävääni on formaattiin osallistunut. Josko se kolmas kerta sitten toden sanoisi? Kiinnostaisi kyllä nähdä millaisen puolison olisivat ammattilaiset minulle valinneet. Ja kiinnostaisi myös nähdä morsiamen ja hänen vanhempiensa ilme tämän partasuun ensimmäistä kertaa tavatessaan. Olisko semmoinen kauhistunut ei helvata!! Hääyön jälkeen voisi leikkisästi keksiä erinäisiä hemmottelunimiä vaimolleen, kun se oikea on päässyt jännityksessä unohtumaan. 

…Bachelor Suomeksi. Ystäväni linkkasi minulle joskus jonkun keskusteluketjun, jossa pohdittiin olisinko minä seuraava Bachelor Suomi? Hieman hymyilytti ja siinäpä sitä olisikin. Alakoulun luokanopettajana toimiva unelmien poikamies. Ihan riittävästi jännittää ensimmäisillä treffeillä muutenkin ja tämä kaikki vielä ihmisten olohuoneissa television välityksellä. Käydään vaan kävelyllä. En minä niin noista riippuliito-/vesiskootteri-/elefanttiajelutreffeistä perusta. Esko, antaisitko sen ruusukimpun takaisin? 

Ehkäpä minun paikkani on täällä kotisohvalla tuoksukynttilöiden keskellä.

Mukavaa iltaa!!

-Esko- 

Perjantain vanhat: Miksi ihminen pettää?

Viettelysten saari. En kertakaikkiaan ymmärrä kyseisen sarjan järjetöntä suosiota. Tai siis ymmärrän mistä se varmasti osittain johtuu, mutten tajua kuinka ihmiset jaksavat katsella tuota formaattia. Kaikki toki katselevat mitä haluavat ja mikä minä olen mitään arvostelemaan? Henkilökohtaisesti en sarjasta välitä ja perjantain vanhaksi laitetaankin seuraava kirjoitus.

/// Perheväkivalta, alkoholinkäyttö ja uskottomuus. Listaus asioista, jotka hiertävät eniten suomalaisten parisuhteita. Uskottomuus mainitaan samassa lauseessa kahden todella surullisen asian kaverina. Katsoin viime viikolla ensimmäisen kerran ohjelmaa nimeltä: Temptation Island – Viettelysten saari. Katsoin, katsoin ja yritin ottaa sen tarjoamaa sisältöä viihteenä ja naureskelinkin sarjassa tapahtuneille käänteille. No, mutta naurattiko minua oikeasti? Ei, ei naurattanut. Saatan olla vanhanaikainen ja tosikko, mutta uskottomuus ja viihde ei mielestäni ole hirveän toimiva kombo. Tunteet eivät ole pelimerkkejä. Niitä ei voi verrata Monopoli-rahoihin, joita puhallellaan tuuleen pelin ratkettua.

Jos kyselet alakoululaisilta hyvän ystävän piirteitä. Lähes jokainen mainitsee sanat: rehellinen ja luotettava. Näin ajattelee jo pieni ihminen. Näin toivoisi ajattelevan myös meidän isojen ja aikuisten ihmistenkin. Sormusten laittaminen ylälaatikkoon ja ihan viaton tanssi sen viehättävän kaverin kanssa. Ei siinä ole mitään. Hauskanpitoa vain. Ei siitä kukaan saa tietää. Ei välttämättä saakaan paitsi omatunto. Omatunto on oiva ystävä. Jos yhteys tähän kaveriin tökkii, tökkii yhteys varmasti myös kaikkeen muuhun. Jos yhteys tuohon ystävään loppuu kokonaan, olet hukassa. Tuota ystävyyttä kannattaa vaalia.

Puhuessani työssäni koulukiusaamisesta, käytän aina aluksi ”puhtaan ja sileän paperin” esimerkkiä. Tätä samaa esimerkkiä voi käyttää myös sanaan: luottamus. Rypistät sileän paperin mytyksi ja heität sen lattialle. Nostat takaisin käteesi ja avaat sen. Kyllä saat sen suoraksi, mutta niitä pieniä ryppyjä et siitä enää koskaan saa pois. Luottamuksen menettäminen on kuin tuo paperi. Voit saada sen takaisin suoraksi, mutta täysin sileäksi et sitä enää koskaan saa. Et koskaan.

Ei olisi kannattanut katsoa Viettelysten saarta, kun näin syvälliseksi vetää. Mennyt minullakin viihde ja vellit sekaisin.

Tulitte tänne saarelle pariskuntana ja niin edelleen. Nukkumatti, viettele minut tänään ajoissa unille. (Heti matsin jälkeen, kiitos.)

-Esko-

Kuva: J.Lehtonen ///