Tinder-tekstien Tinder-teksti

Liityn, poistun, liityn, poistun, liityn ja todennäköisesti poistun. Ei, ei nyt ei puhuta kuntosalijäsenyydestä. Ei, koska kohtahan taas juoksumatot ja stepperit ovat kovassa käytössä. Kesäkilot täytyy karistaa ja iltapäivälehdet pursuilevat erilaisia vinkkejä kuinka tehdä tämä operaatio kolmessa päivässä, tai vähintään viiikossa. Toinen sykli on sitten joulun jälkeen. Nyt puhutaan siitä liekkisovelluksesta, Tinderistä. Olen niinsanottu Tinder-jojoilija. Tinder-jojoilija, jolla on ollut liian kauan sama esittelyteksti kuvieni kyljessä. Sekin on otettu suoraan Napakymppi-kirjoituksesta. Nyt on aika uudistautua.

Olen Esko. Harrastan crossfittiä ja minulla on ihan mieletön sixpäkki. Muista sixpäkeistä en sitten tiedäkään mitään, heh! Julkisissa kulkuneuvoissa annan aina tilaa paikkaani enemmän tarvitsevalle ja kaupassa en koskaan maksa kolikoilla, jotta eivät jonot takanani muodostu liian suuriksi. Jouluisin lähetän aina paperisen joulukortin vanhemmilleni ja olen muutenkin todellinen jouluihminen. Lokakuun loppupuolella alkaa amerikkalaisten joululaulujen hoilaaminen. Pidäthän sinäkin Michael Bublesta? Jos olet tosikko, vedä vasemmalle. Jos et, vedä oikealle. Jos jaksoit lukea tämän maailman väsyneimmän tekstin kokonaan, vedä ylöspäin. P.S Ei yhden illan seikkailuille. Ei, koska nukun tyyny jalkojeni välissä. Ja nukahdan useimmiten jo Tulosruudun jälkeen.

Lukeekohan niitä esittelytekstejä muuten ikinä kukaan? En tiedä. Olen usein miettinyt, että voiko ihminen kirjoittaa itsestään täysin erilaisen nettiminän? Noihin teksteihin ja muutenkin tänne internetin maailman voisi halutessaan luoda juuri sellaisen ihmisen kuin itse haluaa. Se on omalla tavallaan hieman hämmentävää. Aitous vastaan ajankuva. Siinä on taistelupari, jonka kanssa moni varmasti ajoittain painii. Minä mukaanlukien. Ympäröivä maailma ihannoi tiettyjä asioita ja helposti sitä hyppää mukaan niihin kiemuroihin ja ne omat, aidot mielenkiinnon kohteet ja intressit unohtuvat. Alkaa miellyttämään maailmaa kuuntelematta itseään.

Niin ja en oikeasti harrasta crossfittiä ja sixpäkkiä minulla ei ole. Varsinkaan kahdeksan viikon kesäloman jälkeen. Vanhempia ihmisiä arvostan suuresti ja paikkani luovutan aina, kun mahdollista. Joulu, Michael Buble ja yhden illan seikkailut. En kommentoi.

Pitkä painallus liekkisovelluksen päälle ja roskakoriin.

-Esko-

// Kuvat: Jere Lehtonen //

Onko miehillä ulkonäköpaineita?

Olipas erikoinen päivä takana. Erikoinen ja niin mukava. Tästä lisää myöhemmin. Ollut kyllä myös niin mukava aloitus tähän lomaan. Lomamoodi on löytynyt kyllä ihan vaivattomasti ja huomenna saapuukin pikkumimmi touhuineen ja ai että! Lämmintä on luvattu, joten en edes malta odottaa mitä kaikkea sitä keksitään tässä lähiaikoina.

Otetaanpas tähän aurinkoiseen torstai-iltaan taas teidän lukijoiden kysymyksiä. Näihin on niin kiva vastailla, joten annetaanpas mennä…

Mä haluaisin kuulla mikä tekee susta tyypillisen suomalaisen miehen ja missä suhteessa olet taas siitä stereotypiasta poikkeava?

En oikein tiedä mikä on stereotyyppinen suomalainen mies. Enkä haluaisi mielelläni edes muodostaa mielikuvaa stereotyyppisestä suomalaisesta miehestä. Joillain on varmasti uskomus, että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Mistäköhän tuommoinen mielikuva on syntynyt, koska kyllä suurin osa tuntemistani miehistä kyseisiä asioita harrastaa. Itse tuota ensimmäistä enemmän, vähän liikaakin ja jälkimmäistä liian harvoin.

Viihdyn Ikeassa ja vaateostoksilla. Kirjoitan blogia, sekä minulla on fiksaatio naistenlehtiin. Poikkeavatko nämä stereotyyppisestä suomalaisesta miehestä?

Onko miehillä ulkonäköpaineita?

Tähän en voi vastata kovinkaan yleisellä tasolla, joten vastaan vain omasta puolestani. En koe, että minulla olisi ulkonäköpaineita. Toki pidän omasta kunnostani huolta ja kiinnitän huomiota pukeutumiseeni. En tee tätä kuitenkaan ulkopuolisen paineen takia, vaan ainoastaan itseni takia. Jos olet sinut itsesi kanssa, ei tarvitse kokea ulkonäköpaineita.

Toki esimerkiksi nykyinen sovellusrakkauskulttuuri voi aiheuttaa ulkonäköpaineita, koska siellä maailmassa ulkonäkö on aluksi valttikortti numero yksi. Ilmankos tuo sänkyni toinen puoli on edelleen tyhjillään…

Onko sulla ruusunpunaisia haaveita? Vai haaveileeko kaikki miehet vaan jostain upeasta autosta ja moottoripyöristä?

Minulla on ruusunpunaisia haaveita, on todellakin. Tietysti haaveilen, että vielä jonain aurinkoisena päivänä jaan arkeani jonkun upean tyypin kanssa. Nauran niille tyhmille jutuille ja mässytän irtokarkkeja sieltä kompromissina valitusta irttaripussista. Saan kokea sen tunteen, että joku ajattelee minua päivänsä aikana. Kokee minut itselleen tärkeänä ihmisenä.   Haluan tuntea olevani aidosti rakastettu. En koe, että minun täytyy kuitenkaan kiirehtiä asioissa. Katsellaan rauhassa, jotta milloin ne ruusunpunaiset lasit jämähtävät päähän. Toivottavasti eivät putoa sitten ihan ensimmäisen vastatuulen iskiessä kasvoille.

Olen oikein tyytyväinen minun rakkaaseen Nissaniini ja oli minulla aikoinaan skootteri. Sitä hurjempaa moottorilla varustettua kaksipyöräistä tuskin tulen koskaan hankkimaan.

Mikä on sun tärkein esine kotona?

Pesukone. Urheilen päivittäin ja olisin todella lirissä ilman konettani. Pikaohjelma on kyllä todella nerokas keksintö.

Oikein aurinkoista loppuviikkoa!!

-Esko-

// Kuvat: Olli Laine //