Browsing Tag

uni

, , , , ,

Ihanaa olla sängyssä

16.9.2020

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Babler ja IKEA Suomi

Viime viikolla saapui Instagramiini kysymys, jotta kuinka minä nukun nykyään. Tässähän on mahdollisuus antaa hyvinkin kattava vastaus. Eli annetaanpas mennä. Elämässäni on ollut yksi ajanjakso, jossa uni nousi salakavalasti kuin suurimmaksi vihollisekseni. Se oli yksinkertaisesti kamalaa aikaa. Aloin pelkäämään nukkumista ja jo illalla aloin miettimään, kun yöllä herään ja alan laskemaan tunteja herätyskellon pirinään. Sittenhän minä löysinkin itseni Helsingin Kannelmäessä sijainneelta Uniklinikalta. Naama oli valkoinen kuin aluslakanani ja silmänaluset kaikkien kylmien värien sekamelskaa. Niin oli aivotoimintakin. En varmaankaan ollut noihin aikoihin ihan parasta seuraa. Nuo ajat ovat jättäneet hienoiset jäljet ja unettomuuden kierteeseen en enää koskaan halua palata. Se on kerran voitettu ja uusintaotteluun en suostu.

Tämä IKEA Suomen yhteistyö tuli oikein optimaaliseen saumaan, koska en ole enää aikoihin sen kummemmin miettinyt omaa nukkumistani. Minun tuli kirjoittaa unipäiväkirjaa kahdelta erilliseltä viikolta. Ensimmäisen viikon päiväkirjamerkintöjä lueskellessani tein yhden merkittävän havainnon. Minulla on kyllä ne monien peräänkuuluttamat rytmit. Ne vaan sattuivat olemaan himppasen erikoiset. Tämä ensimmäinen seurantaviikko osui aikataulullisesti hyvään rakoon. Olin juuri aloittelemassa töitä ja kääntämässä rytmejäni työssäkäyvälle luokanopettajalle sopiviksi. Havainto numero yksi: Menin nukkumaan joskus puolen yön aikoihin. Paikkasin menetetyt unet lähes jokaisena päivänä parin tunnin päikkäreillä. Alkoi jo itseänikin ärsyttämään oma tilanteeni pelastuslaini: Mä vaan rakastan päikkäreitä. Läikähteli tuo rakkaus jo vähän turhankin intohimoisesti.

Ennen toista seurantaviikkoa sain onnekkaana ihmisenä käydä noutamassa minulle räätälöidyn paketin IKEASTA. Päätin uusia prameita KRANSRAMS- lakanoita laittaessani, että nyt yritän tehdä muutamia pieniä viilauksia, jotta saisin unta hieman aikaisemmin. Tämän jatkumona saisin ehkäpä ainakin lyhennettyä nukuttuja päiväunia. Rakastan niitä siis edelleen. Vastarakastuneen intohimon yritän kääntää semmoiseksi hieman seesteisemmäksi välittämiseksi. Yritän myös pyhittää sänkyni vain nukkumiselle ja ra…Jälkimmäinen ei lähiaikoina olekaan ollut sen suurempi ongelma. Eli tein työhommani keittiön pöydän ääressä ja puhelimen pyrin jättämään myös toiseen huoneeseen yön ajaksi. Tämän takia IKEA Suomen sinisestä kassista löytyikin hieno GÄNGA-messinkinen herätyskello.

On muuten tuo niin pienoinen laite osoittautunut äärimmäisen hyväksi kapistukseksi. Ei ole enää sitä veruketta, että on pakko pitää puhelinta lähellä, koska siinä on herätys. Aina siinä on kiusaus mennä katsomaan sosiaalisen median kiemuroita ja mennä toteamaan, että eihän täällä minua keskellä yötä kukaan kaipaa. Noin jättimäistä STJÄRNBRÄCKA-peittoa, jonka sain en ole ikinä edes ole osannut kaivata. Minä rakastan hotelleja ja nämä uudet sänkykamppeeni saavat helposti minut mielikuvamatkailemaan hotellilakanoiden syleilyyn. Ja onhan tuo uusi karhukaverinikin aikamoisen lempeä tyyppi, ihan kuin kättäni ikuisesti koristava lajitoverinsa. Kaikki sammuu Tulosruudun jälkeen. Niin olen minäkin muutamana menneenä yönä. Tämän rytmin yritän arkena säilyttää.

Loppuun on hyvä listata Eskon unen pahimmat viholliset:

  1. Matkapuhelin. Kuinka sen jättäminen toiseen huoneeseen onkin niin vaikeaa? Uskoisin, että en ole ihan ainut tämän ongelman kanssa painiva.
  2. Liian myöhään suoritettu urheilu. Kesällä lähdin lenkille joskus tuossa yhdeksän aikoihin. Siinä kymmenen jälkeen suihkusta tulleena sai hetkisen Nukkumattia odotella. 
  3. Alkoholi. Jos joskus ottaa yhden tai kaksi saunaolutta, näkyy se heti omassa nukkumisessani tai ainakin korreloi suoraan yöllisiin vessareissuihin.
  4. Tinder sunnuntaisin.
  5. Liian myöhään nautittu kofeiini. Täytyy ottaa äitini ohjenuora käyttöön. ”En mie ennää kolmen jälkeen tohdi juoda.” En minäkään. 

Ja vastapainona on hyvä listata tiivistettynä IKEA Suomen yleiset vinkit parempaan uneen:

  1. Mukavuus
  2. Makuunhuoneen lämpötila
  3. Ääni
  4. Ilmanlaatu
  5. Värit ja kalusteet

Näin syksyllä 2020 on muuten ihanaa olla sängyssä. Sade liplattelee ikkunalautaan ja saa vaan kääriytyä ihan uusiin lakanoihin ja painaa pään kivasti muotoutuvaan, ergonomiseen KLUBBSPORRE-tyynyyn. Uni on juuri tällä hetkellä ystävä, ei vihollinen.

Mitkä ovat teidän unienne pahimmat viholliset?

Hyviä unia ja sopiipa muuten uusi vihreä KÖLAX-päiväpeittoni aikasen hyvin uuteen maalattuun seinääni.

Esko

// Kuva: Jenny Helenius //

Comments (0)
, , , ,

Sen tärkeyden tajuaa vasta, kun menettää…

29.11.2018

Hankin tuossa taannoin kellon, joka mittaa aktiivisuuttani. Kellon, joka seuraa myös untani. En tiedä ovatko nuo tulokset aivan vedenpitävän luotettavia, mutta ihan hyvältä ne näyttävät. Aina ne eivät ole ihan yhtä hyvältä näyttäneet. Tänään puhuimme koulussa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja yhtenä osana on tietysti riittävät yöunet. Uni on asia, jonka todellisen merkityksen tajuaa vasta sen puuttuessa. Muistan ne ajat, jolloin olisi aktiivisuusmittari ranteessa vain lisännyt äärimmäistä ahdistusta ja saanut pyörimään sängyssä entistä enemmän.

Ajauduin elämässäni kierteeseen, joka oli aivan hirveää. Aloin pelätä nukkumaanmenoa, koska tiesin ettei unista tulisi yhtään mitään. Heräsin joskus puolen yön jälkeen ja aloin katsomaan puhelimen kelloa. Laitoin puhelimen pois ja tunnin päästä tuijottelin näyttöä uudestaan. Ja lopulta olinkin jo siinä tilanteessa, että oli aika nousta ja lähteä aamutoimille ja töihin. Työpäivän jaksoi tsempata, mutta kotona peilistä tuijotti pikimustilla silmänalusilla varustettu haamu. Elämässä oli menossa hyvin stressaava ajanjakso ja väittämän stressin ja unien liitosta voin todellakin allekirjoittaa. Kurjien asioiden pyörittely ennen nukkumaanmenoa on varma keino häätää kuoleman serkkupoika kauas pois oman sänkysi läheisyydestä.

Se nukahtamisvaihe on vain yleensä se hetki jolloin sinulla on aikaa olla ainoastaan niiden omien ajatustesi kanssa. Siitäpä ne lähtevät sitten helposti rönsyilemään ja pahimmassa tapauksessa onkin tilanne kuvailemani. Katselet kelloa tunnin välein ja unet jäävät oikeastaan kokonaan nukkumatta. Nykyään teen samat rutiinit lähes jokaisena iltana. En edes yritä mennä nukkumaan, jos minua ei oikeasti väsytä. Laitan puhelimen kauemman sängystä ja sieltä kuuntelen jotain äänikirjaa. Oikeastaan pelkästään paljon toitottamaani Maaret Kalliota. Hänen rauhoittava äänensä ja hienot ajatukset elämästä saavat minut nukahtamaan. Hyviä iltasatuja.

Uusi aktiivisuusmittarikelloni on ollut itselleni tärkeä kapistus. Kannustaa minua saamaan tuohon ympyrädiagrammiin mahdollisimman hyviä lukemia. Aktiivisesta elämästä, kun ei oikein tahdo tulla mitään, jos ei unihommat ole kunnossa. Ja, kyllä minä edelleen rakastan päikkäreitä. Usein vetäsenkin työpäivän jälkeen espressounet. Enää ne eivät kestä tunteja. Maksimissaan puolisen tuntia. Elämäntilanteen salliessa otan ne oikein hyvällä omallatunnolla.

Toivottavasti jatkuu nämä unihommat tällä kaavalla. Liikuntapuoli kunnossa, unet kunnossa, ruokavalio vaatii kyllä ruuvaamista. En vaan voi vastustaa herkkuja ja kattavia ravintola-annoksia. Olkoon niiden nauttiminen sitä henkistä hyvinvointia, jonka merkityksestä riittää kirjoitettavaa vaikka ja kuinka. Palataan siis asiaan.

Tuleeko nukuttua riittävästi?

Unet kunniaan!

-Esko-

// Kuva: Pasi Salervo //

Comments (%)