Minä mietin jos olet opettajana nyt uuden opsin myötä muuttanut jotain tämän syksyn aikana?
Pääsin onnekseni heti lukuvuoden alussa erittäin hyvään koulutukseen, jossa pohdittiin uuden opsin vaikutusta opettajan arkityöhön. Sieltä poimin olennaisimpia vinkkejä mukaani, joita olen pikkuhiljaa tuonut mukaan luokkahuoneeseen.
Painotan sanaa pikkuhiljaa. Jos muutat opetuksesi rysäyksellä, ei siinä pysy mukana oma mieli eikä myöskään oppilaat. Ehkä olennaisimpana muutoksena on oppilaiden aktiivisen roolin lisääminen. Monipuolisen tiedonhaun korostaminen sekä oppilaiden oman työskentelyn jatkuva arviointi, esim. kuvaamalla.
Liitutaulua (valkotaulua) en tule kuitenkaan koskaan hylkäämään.
Mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet?
Aloitetaan huonoista, koska positiiviseen on aina hyvä päättää.
Huonot puolet:
- Yllättävät muutokset, joihin ei kerkiä reagoimaan
- Jatkuvan kirjaamisen lisääntyminen
- Ajoittainen kiire
Hyvät puolet:
- Oppilaat ja heidän hyvä meininki!
- Säännöllisen ruokarytmin säilyminen
- Saa tehdä työtään juuri sillä itselleen ominaisimmalla tavalla
- Tämä työ on parhaimmillaan aivan mielettömän mukavaa, palkitsevaa ja onhan työajat rytmitetty hyvin. Ei sitä voi kieltää.
- Pysyy hyvin ajantasalla nykylasten mielenkiinnon kohteista. Osaan Marcuksen ja Martinuksen biisit lähes ulkoa ja Patrick Laineen sijoitus pistepörssissä päivittyy tasaisin väliajoin.
- Saat antaa paljon positiivista palautetta.
- Jokainen päivä on erilainen.
Mitä haluaisit sanoa opeopiskelijalle?
Osallistu ainakin kerran legendaarisille Talvipäiville. Ota kaikki irti harjoittelujaksoista. Mahdollisuuksien mukaan tee sijaisuuksia jo opiskeluaikanasi. Ja jos mahdollista useissa eri kouluissa. Avartaa mieltä melkoisesti.
Olet tehnyt hyvän ammatinvalinnan. Opeta juuri omana itsenäsi, älä turhaan ota ammattiminää erikseen. Koen, että mitä aidompi olet oppilaiden edessä, tulet paremmin ymmärretyksi. Omine vahvuuksinesi ja heikkouksinesi. Älä välitä median muovaamasta kuvasta opettajan työn hirveydestä. Hauskaa hommaa tämä on, kun muistaa pitää aina pilkkeen silmäkulmassa ja pyrkii jättämään työasiat työpaikalle. Kotimatkalla musat soimaan ja ajatukset muihin aiheisiin. Jos ei sillä lähde, niin eikun lenkkipolulle.
Mikä työhösi liittyvä erityinen onnistumisen hetki tulee ensimmäisenä mieleen?
Se hetki, kun huomaat, että luokallasi homma toimii. Voit luottaa oppilaisiisi. Henki on positiivinen ja jokainen aamu alkaa hymy huulilla opettajalla ja oppilailla. Saat luotua luokkaan hengen, jossa oppilaat yrittävät parhaansa kaikissa oppiaineissa oman tasonsa mukaisesti. Syntyy ME-henki, jossa kavereita kannustetaan ja voidaan iloita toisten onnistumisista. Tämä ei välttämättä aina onnistu vaikka tekisit mitä. Jos siinä kuitenkin onnistut, niin nauti, nauti ja nauti työstäsi!!
Entä sellainen hetki, jossa tunsit epäonnistuneesi?
Olet niin kiireinen etkä kerkeä kuunnella oppilaidesi juttuja. Varsinkin maanantaiaamuisin oppilailla tarinaa riittää ja itse et vielä välttämättä ole ihan parhaimmillasi. Oppilaiden aitoon kohtaamiseen täytyisi aina jostain kaivaa aikaa.
Mikä muun ammatin edustaja haluaisit olla, jos et olisi opettaja?
Ennen hakeutumistani opettajan hommiin työskentelin paljon kehitysvammaisten kanssa. Todennäköisesti työskentelisin jollain tavalla kehitysvammaisiin liittyvissä tehtävissä. Koen, että ihmisläheinen työ on minun juttu. Kuten edesmennyt rakas isoäitini aikoinaan minulle totesi: ” Sinä se taidat olla juuri omalla alallasi. Tulet niin hyvin toimeen lasten kanssa. ”
Kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille! Kiitos ja kivaa viikkoa!!
-Esko-