Mitä asioita haluaisit ikuistaa?

Jos sinulla olisi kaksikymmentäneljä kuvaa käytössäsi. Kuvassa oleva tuote taisi maksaa muutaman markan enemmän, koska siinä oli mahdollisuus vielä kolmeen bonuskuvaan. Mitäpä sitä kuvailisi? Mitkä asiat olisivat niitä, joita haluaisi ikuistaa? Tarkasti joutui miettimään mihin nuo arvokkaat sormenpainallukset käytti. Suuriin epäonnistumisiin ei ollut varaa. Hymyt ja hetket tuli saada filmille ensimmäisellä otoksella. Löysin laatikosta vanhan kertakäyttökameran. En edes tiedä mitä kuvia tuo mahtaa sisältää. Voikohan noita enää teettää missään? Varmasti voi. Täytyy todellakin käydä tuo rulla teettämässä. Mielenkiintoista, mielenkiintoista.

Ei ollut filttereitä. Ei ollut photoshoppeja. Ei ollut mahdollisuutta valita sadasta kuvasta sitä onnistuneinta. Olisiko silloin kuvannut täydellistä smoothiebowlia, tuoretta sushilajitelmaa tai huulet törröllä selfietä? Itseasiassa tuolla pahvisella kameralla täydellisen selfien ottaminen olisi ollut kohtuullisen haasteellista. Haasteellista oli myös se, että et voinut varmasti tietää mitä asioita olit filmille napsinut. Lomamatkan jälkeen veit kameran valokuvausliikkeeseen ja sait käteesi kaksikymmentäseitsemän kuvaa. Konkreettisia käsinkosketeltavia kuvia, jotka ahkerimmat jaksoivat liimata kansioihin. Kansioihin, joiden sivujen välissä oli sitä ärsyttävää voipaperia. Aina ne irtosivat ja repesivät.

Aika kiirii ja ne konkreettiset hieman kellastuneet valokuvat taitavat olla jo katoavaa kansanperinnettä. Tuo oli sitä aikaa, kun et voinut jakaa kuviasi koko maailmalle yhdellä napin painalluksella. Tuo oli sitä aikaa, kun et voinut vaalentaa tummia silmänalusiasi yhdellä pyyhkäisyllä. Tuo oli sitä aikaa, kun et voinut seurata idoliesi tai naapurisi elämää hänen Instagramin kuvavirrastaan. Tuo oli sitä aikaa, kun usein kuvista oli rajautunut sen pisimmän ihmisen pää puoliksi pois.

Hyvä, että tekniikka on mennyt hienoisesti eteenpäin. Arkea, elämää ja hetkiä on helppo tallentaa. Ilman niitä kahisevia voipaperisivuja.

Mitäköhän tuo rulla pitää sisällään? Se täytyy vielä selvittää.

Kertakäyttökamera, onko tuttu?

Naps!

-Esko-

Tämän taidon minä haluan oppia

Vuoden 2017 yhtenä tavoitteena on nostaa blogini visuaalista ilmettä. Minulla on ollut ilo saada olla muutaman todella taitavan ystävän kuvattana. Tai siis, sehän on muodostunut hieman ongelmaksi. Ongelmaksi, koska näiden supertyyppien kuvien jälkeen omat kuvani eivät ole oikein erottuneet edukseen. Toisaalta, blogini on tämmöinen sekametelisoppa. Välillä tyylikästä ja välillä rosoisuutta. Kuvissa ja teksteissä. Hyvä ystäväni Pasi vinkkasi minulle hyvästä objektiivista, jonka saisi kameraani hyvällä alella. Ajattelin, että ei se uusi objektiivi mitään vaikuta. Ja muuten vaikuttaa.

Eilen kävimme Pasin kanssa lenkillä Tervasaaressa. Pasi opasti kädestä pitäen uuden objektiivini käytössä. Minä oppipoikana kuuntelin ja harjoittelin. Harjoittelin ja räpsin. Räpsin muutamia kuvia lenkiltämme. Vielä on paljon treenaamista, todella paljon. Tämän taidon haluan oppia. Nyt on ainakin minun tasolleni riittävät välineet kunnossa.

Ohessa muutamia otoksia ensimmäiseltä treenireissultamme.

Hyvää perjantaita!

-Esko-