Ploggaaminen on todella yksinkertaista

Eräs lukijani vinkkasi minulle uudesta hittilajista, josta en tuolloin ollut kuullutkaan, myönnän. Kiitos O tästä ideasta. Nyt onkin sitten vuorossa E2O-blogin lenkkikerhon tuunattu versio eli E2O-blogin plogging-kerho. Mikä ihmeen plogging? No, sehän tarkoittaa tietysti roskajuoksua. Mitä ihmeen roskajuoksua? No lenkin tai reippailun yhteydessä kerätään reitin varrella mahdollisesti olevia roskia ja laitetaan ne niille kuuluville paikoilleen. Siinäpä sitten virkistyy kehon lisäksi myös luonto.

Tätä lajia en ole koskaan kokeillut ainakaan näin yhdistelmänä. Tule siis mukaan E2O-blogin ihka ensimmäiselle plogging-lenkille: TIISTAINA 23.10 kello 18. LÄHTÖPAIKKA: Munkkiniemen lippakioski. Mihinkään ei tarvitse erikseen ilmoittautua ja ihan jokainen varmasti pysyy menossa mukana.

Nyt roskajengi kasaan ja Munkkiniemen maastoihin reippailemaan! Todella helppo tapa tehdä pieni ja hyvä teko.

-Esko-

Voiko ihastus muuttua puhtaaksi ystävyydeksi?

Vuosia sitten televisiossa vilahtaa pisamilla varustettu vaalea kaunokainen. Kävelen television ohi ja pysähdyn sitä sitten hetkeksi tuijottelemaan. Wau, onpa reipas ja herttainen tyyppi. Monien mutkien ja ystäväni kautta päädyin tämän ihmisen kanssa hengailemaan. Minä henkilökohtaisesti olin vallan ihastunut, mutta hyvinkin nopeasti tuli selväksi, että ei meitä oltu romanttisessa mielessä luotu yhteen. Ei ollut niinsanotusti tähtimerkit kohdillansa. Harvemmin tämmöisistä lähtökohdista muodostuu mitään sen enempää. Vaan tällä kertaa kyseessä oli todella mukava poikkeus. Vuodet ovat muovanneet meistä Jennyn kanssa oikein hyviä ystäviä.

Usein puhutaan, että aikuisiällä ei enää niin helposti muodostuisi kestäviä ystävyyssuhteita. Itse en tuota väitettä oikein lähtisi allekirjoittamaan. Tottakai minulla on ne lapsuudenystävät, mutta onnekas olen siitä, että näin aikuisiälläkin on mukaan tullut paljon huipputyyppejä. Esimerkiksi ensimmäisessä kuvassa poseeraava kaksikko on näitä niinsanottuja myöhemmän iän ystävyyksiä. Ja onko sillä loppupeleissä mitään merkitystä missä iässä ihmisiä elämään tupsahtelee ja millä tavalla ne ystävyyssuhteiden kemiat kohtaavat?

Vaan, miksipä minä juuri nyt tämmöisiä naputtelen? No, koska huomenna tämä pisamilla varustettu, vaalea kaunokainen aloittaa tuolla televisiovastaanottimissa melkoisen seikkailun Suomen ensimmäisenä Bachelorettena. En ole kyseistä sarjaa koskaan katsonut tuota aiemmin mainittua vilahdusta enempää. Tänä syksynä teen poikkeuksen. Ja täytyyhän tähän loppuun tietysti vielä nostaa meidän kesäinen höpöttelytuokio.

Go Jenny!

-Esko-