Tänään nousi ystäväni Facebook-päivityksessä artikkeli, jossa ruodittiin kuinka esimerkiksi avaimia hukkaava ihminen saattaakin olla jopa nero. Tämä oli itselleni hyvin lohdullinen tutkimus. Tässä lyhyt lainaus Time-lehden jutusta: “Ei hätää: hajamielisyys, unohtelevaisuus ja keskittymiskyvyn puute saattavat olla merkki neroudesta..” Itse olen tässä lähiaikoina hävittänyt töissäni kopiokortin noin viisitoista kertaa, työavaimet kolme kertaa ja kruununa hukkasin aikoinani autoni Myyrmannin kauppakeskuksen parkkihalliin. Sitä ei tunne itseään kovinkaan neroksi, kun pyörii autonavaimet kädessä painellen autonavausnappulaa väärässä kerroksessa, toivoen, että jostain ne valot vilkahtavat. Noh, omanlaista neroutta on sitten kävellä oikeaan kerrokseen ja käynnistää vihdoin ja viimein se oma auto.
“Kun aivot kuormittuvat erilaisista ideoista, käytännön asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Hajamieliset aivot toimivat siis täydellä teholla, eivät muita hitaammin.” Tämänkin voin omalta osaltani allekirjoittaa. Tuntuu, että päässäni pyörii koko ajan jotain ideoita ja asioita. Töissä päässä vilisee erinäisiä tuntien toteuttamisideoita, outojakin. Iltapäivisin kirjoitusaihioita ja iltasuunnitelmia. Juuri tällä hetkellä väliarvioinnit vihdoin ja viimein viimeisteltynä onkin olo, että nämä täydellä teholla toimineet aivot tarvitsevat hieman lepoa. Onneksi ensi viikolla on hiihtoloma ja voi keskittyä niihin käytännön asioihin.
“…keskittymiskyvyn puute saattavat olla merkki neroudesta.” Tämä on myös yksi asia, joka osuu suoraan minuun. En koe olevani tästä tyytyväinen, en ylpeä, saatika sitten tuntea itseäni neroksi. Minun on vaikea vain olla paikallaan. Keskittyä vain yhteen tiettyyn asiaan. Frendeihin en pysty keskittymään. Kaunokirjalliseen teokseen en kykene keskittymään kovin pitkäksi aikaa. Pitkät keskustelut tuottavat ajoittain hankaluuksia, tässä olen yrittänyt kehittyä. Kalastusharrastusta en ole edes kokeillut.
Kaikkea sitä tulee luettua. Kaikkeen lukemaansa voi suhtautua monella eri tavalla. Nykyään tehdään tutkimuksia hyvinkin erikoisista asioista. En tiedä kuinka luotettava tämä tutkimus mahtaa olla? Otankin huomisen päivän tavoitteeksi, etten hukkaa kopiokorttiani päivän aikana kertaakaan. Ja ensi kerralla katson parkkihallissa värikoodin, niin löytyy autokin hieman helpommin. Nero, en tiedä.
Mukavaa maanantaita!!
-Esko-
// Kuvat: Antti Sihlman Lähde: Kodin Kuvalehti nettiartikkeli 24.6.2017 //
…koripalloa. Eikun ei ehkä ihan kaupungin parasta (valittiin kyllä aikoinaan City-lehden jutussa kaupungin parhaaksi koripallojoukkueeksi). No, ehkä viihdyttävintä. No, ei ehkä sitäkään. No, mukavinta. Sitä se on. Koripalloa maailman mukavimmassa koripalloturnauksessa on taas luvassa. Tänään lauantaina pelataan vuosittainen korisjoukkueemme Hedelmäkorin organisoima turnaus Pasilan Urheiluhallilla. Jälkilöylyt kerrataan Dubrovnikissa hyvän musiikin ja ruoan kera. Hedelmäkori koostuu todella monen eri alan ammattilaisista. Koripalloammattilaisia porukassa ei ole, eikä tarvitsekaan. Joukkueen tärkein juttu on pelata maailman mukavinta koripalloa. Sitä se on kymmenvuotisen taipaleeni varrella todellakin ollut.