Onko Esko-opettaja nillittävä käpykaartilainen? Miten minä nyt tämän muotoilisin?

En ole epidemologi tai virologi, en voi vilkaista enkä haluakaan. Kirjoittamani tarinallinen juttu koulumaailman videopelistä sai aikamoisen kuhinan ympärilleen. Se niinsanotusti lähti kiertelemään ympäri maita sekä mantuja. Yritin omalla noin parinkymmenen vuoden koulumaailmakokemuksella antaa jonkinlaista realismia tuolta alakoulun sisältä. Huumoria tietenkään unohtamatta.

Kuvailemani peli on vaikea ja lähes mahdoton toteuttaa nykyisiä Koronan turvamääräyksiä noudattaen. En onneksi ole epidemologi, en virologi tai ministeri, joka joutuu tämän äärimmäisen haastavan päätöksen koulujen avaamisesta tekemään.

Eräässä yhteydessä luin vertauksen opettajan olevan nillittävä käpykaartilainen. Tiesin käpykaartilaisen liittyvän tuonne hieman erilaiselle taistelutantereelle ja näin Wikipedia kertoi: “Metsäkaartilla tai käpykaartilla tarkoitetaan Suomessa sodanaikaisia rintamakarkureita.” Tähän on nyt selvennyksenä sen verran sanottava, jotta olen käynyt toteuttamassa etäopetuksen lisäksi tiettyinä päivinä myös lähiopetusta ja mikäli koulut aukeavat, niin tietysti minä työni hoidan samalla omalaatuisella tyylillä, kun olen aina tehnyt. Käpylehmiä voi sitten rakennella pikkuoppilaideni kanssa vaikkapa käsityötunnilla kevätauringon paistellessa läheisessä metsikössä.

Tällä hetkellä tuota koekäytössä ollutta videopeliä pelataan lähiopetuksessa helpoimmalla tasolla. Entäs sitten, jos koulut aukeavat kaikille? Sitä ei sitten tiedä kuinka paljon tuota vaikeusruuvia kiristellään ja ennenkaikkea onko se turvallista? Keskustelu aiheen ympäriltä alkaa jo hieman tulemaan korvista ulos ja ehkäpä on nyt vain parempi keskittyä ihan muihin asioihin ja odotella hallituksen päätöstä. Syön vaikkapa noita tänään ostamiani Pätkismunkkeja. Ostin kilon.

Aurinkoista viikkoa!!

-Esko-

// Lainaus: Wikipedia //

Ikävä on vuotava taakka, se ajassa kevenee…

Aina se vaan tulee. Tuossa kävelyllä kuuntelin musiikkia ja kuulokkeista korviini soi Happoradion uusi kappale. Siinä laulettiin hieno fraasi. ”Ikävä on vuotava taakka, se ajassa kevenee…” Pikkusankarin vierailun jälkeen se tyhjä, hiljainen koti edelleen kolauttaa ja vähän jopa lamauttaa. Siinä sitä makailee sängyllä ja tuijottelee niitä sängylle unohtuneita pehmoleluja. Viime yön nukuin pieni ja pehmeä lumileopardi kainalossa. Ajan kanssa tähän tunnelmaan on tottunut, mutta aina se yksi lamaannuspäivä sieltä tulee. Nyt se osui tälle sunnuntaille. Piti tehdä vaikka ja mitä, mutta ei vaan jaksanut. 

Viimeiset pari viikkoa olivat todella touhukkaita ja oli ihana päästä elämään sitä ihan oikeaa arkea. Tai siis tätä hieman erilaista arkea maailman parhaan karanteenikaverin kanssa. Oli myös oikein piristävää olla hienoisessa pimennossa ympärillä vilisevästä uutisoinnista. En katsonut kahteen viikkoon yhtään uutislähetystä televisiosta ja iltaisin olin niin väsynyt, että ne traditonaaliset nettiuutisten koronakierrokset jäi tekemättä. Tänä sunnuntaina otin sitten tuonkin ”vahingon” takaisin ja luin kaikki mahdolliset mediat. Pääministerin kyselytuntia kuunnellessa iski sitten jo ähky ja oli pakko ottaa kuulokkeet pois korvista. Ei vaan enää jaksanut. 

Piti pestä pyykkiä. -> En jaksa

Piti soittaa päivittäinen puhelu vanhemmilleni -> En jaksa

Piti käydä sunnuntain pitkällä lenkillä -> En jaksa

Piti laittaa ruokaa ja yhdistää siihen jääneet tortillajämät -> En jaksa

Piti siivota -> En jaksa

Onneksi tämä en jaksa-päivä osui tänään eikä kuluneille kahdelle viikolle. Tämä ei olisi kuulostanut kovinkaan mukavalta.

Iskä, voitko piirtää mun kanssa? -> En jaksa

Iskä, voitko tehä sitä sun hyvää jauhelihakastiketta? -> En jaksa

Iskä, voitko auttaa mua matikan tehtävissä? -> En jaksa

Iskä, voitko antaa unipusun? -> En jaksa

Iskä, lähetäänkö ulkoilemaan? -> En jaksa

Minulle on jäänyt hyvin mieleen tärkeän isoäitini sanat, jotka hän kesämökillä minulle lausui. Esko, tuo en jaksa on ihan sama, kun sanoisit en viitsi. Ja ihan oli mummu oikeassa. Tuossa kontekstissa jaksaminen ja viitsiminen ovat synonyymeja. Ehkäpä se on kuitenkin ihan ymmärrettävää, että aina ei jaksa tai viitsi tehdä yhtään mitään.

Pitäisikö valittaa vielä jostain? -> En jaksa.

Mukavaa sunnuntaita!!

-Esko-

// Otsikko lainaus Happoradion kappaleesta Silta //