”Kun miehiltä kysyy, miksi he eivät halua lapsia, yksi pelko nousee yli muiden – asiantuntija tunnistaa huolen” Olihan tähän otsikkoon klikattava Iltasanomista. Se johdatteli Me Naisten miehille teettämään kyselyyn. Ymmärrän, ei ehkä se kaikista tieteellisesti pätevin kyselytutkimus, mutta tämän jutussa esiintullen pelon ymmärrän todella hyvin. Kyselyn mukaan moni mies kokee, että äidillä on suurempi oikeus lapseen, jos vanhemmat eroavat. Kiitos siis kyseisille lehdille inspiraatiosta tämän kirjoituksen rakentamiseen.
Mielestäni tämä on miehelle hyvin relevantti pelko. Nykyään lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. Vuosittain kymmenet tuhannet lapset kokevat vanhempiensa eron. Rakkaussuhde aikuisten välillä päättyy. Se ei kuitenkaan tietääkseni tarkoita, että rakkaussuhde aikuisen ja lapsen välillä tulisi heikentyä tai pahimmassa tapauksessa päättyä. Lapsen suhdetta omiin vanhempiinsa tulisi vaalia kaikista vastatuulista ja synkistä hetkistä huolimatta.
Vanhemmat astelevat iloisena neuvolaan ja terveydenhoitaja ottaa dopplerin esille. Se upea hetki, kun alkaa kuulua sikiön sydämen syke. Pamppailee muistaakseni muuten melkoisen kiivaasti. Siinä hetkessä sitä varmasti hyvin harva vanhempi miettii, että paljonkohan mahtaa olla oma syke, jos se yhdessä rakennettu rakkaustarina sillä suurimmalla mahdollisella lahjalla tuleekin tiensä päähän. Pamppailee muistaakseni muuten melkoisen kiivaasti.
Erotilanne ja etenkin erotilanne, johon liittyy lapsia on kyllä semmoinen pesuohjelma, jota en ainakaan henkilökohtaisesti halua enää ikinä käydä läpi. Linkoomisnopeus on säädetty maksimille ja koskaan sieltä ei aivan tahratonta pyykkiä ulos tule. Tahrat puhdistuvat käytössä, mutta kyllä sinne pieni jälki aina jää. Tässä varmasti myös yksi pienoinen tahra ja syy siihen miksi edelleen vuosienkin jälkeen kirjoittelen säännöllisin väliajoin erikoisia sinkkuhöpinöitäni.
Vaikuttaja on termi, jota itse en osaa omaan sanavarastooni lisätä. Käytänpäs sitä kuitenkin seuraavassa. Olisipa hienoa, jos voisi tätä kautta vaikuttaa tai saada edes yhden ihmisen miettimään näitä asioita. Kerran muuten tapasin erään naisen, joka kiitteli kirjoituksistani. Sanoi, että on kauttani päässyt jollain tasolla aistimaan miehen tunne-elämää niillä vaikeillakin hetkillä. Eli periaatteessa olen siis jo osittain onnistunut vaikuttaja.
Eikä minusta olisikaan jakamaan täydellisiä ravintosuosituksia, ei. Ne olisivat ihan yhtä luotettavia, kun Instagramissa päiden yläpuolella pyörivät Disney-hahmo- tai ikägeneraattorit.
“Mitä pelolle voi tehdä?
Pelon voi ottaa syliin, hyväillä, tuudittaa uneen.
Sitä pelko pelkää,
Syliin ottamista.“
– Tommy Tabermann-
Hyvää torstaita ja aika hyvin sopii tuo Tommy Tabermannin runo tähän kirjoituksen päätteeksi.
-Esko-
// Kuva: Pasi Salervo Lähde: Me Naiset ja iltasanomat //
