Rahasta, kun innostui puhumaan…

Rahaa, massii, pätäkkää, tuohta ja niin edelleen. Viime viikolla raha- ja talousasiat olivat hyvin vahvasti otsikoissa. Itsekin niitä silmäilin ja innostuin niistä hieman naputtelemaan. Kiitos teille kaikille kirjoitustani kommentoineille. Teitä oli paljon ja oli upeaa huomata ihmisten avoimuus myös raha-asioista puhuttaessa. Lehdissä esitellyissä ansioissa oli pääosin käytetty mediaaniansioita, jotka saattavat hieman vääristää niitä oikeita lukuja. Niinpä olikin mukava lueskella vastauksianne ja saada ihan oikeaa kuvaa eri alojen palkoista.

Minulle tuli palkkakirjoitukseni jälkeen muutamia kyselyjä, että paljonkos sillä kirjoittelulla sitten oikein tienaa? Tästä saatavat tulot ovat hyvin vaihtelevia. Tähän on hyvin vaikea antaa tarkkaa vastausta mutta sanotaan ärsyttävän ympäripyöreästi näin, että muutamasta satasesta, muutamaan tonniin kuukaudessa. Olen todella onnekas, että minulla on mahdollisuus tehdä luokanopettajan duunin lisäksi tätä mukavaa sivutyötä.

Opetan tällä hetkellä kuudetta luokkaa ja täällä pääkaupunkiseudulla olemme kiitollisessa asemassa, koska kaikilla kutosilla on mahdollisuus päästä tutustumaan maailman parhaan koulutusinnovaatio-palkinnonkin voittaneeseen Yrityskylään. Oppilaat pääsevät toimimaan yhden päivän oikeassa miniyhteiskunnassa ammatteineen, vaaleineen, kokouksineen, pankkilainoineen ym. Olen päässyt muutaman kerran Yrityskylässä vierailemaan. Se on kyllä todella hieno ja ikimuistoinen päivä, myös aikuiselle. Puhuimmekin eräällä tunnilla hieman palkasta ja mihin se aikuisen saama palkka oikein pääosin sirpaloituu? Tunnin jälkeen sitä itsekin mietti, että mihin minä oikein sen kuukausipalkkani yleensä käytän:

  • Asuminen. Hankin tietoisesti mahdollisimman nopeasti oman asunnon, koska Helsingin korkeiden vuokrien takia koin, että tämä on järkevä ratkaisu. Korkeita ovat myös asuntojen hinnat ja varsinkin yksin asuntoa etsiessä meinasi aika monta kertaa tulla suru puseroon. Olen turvallisuushakuinen mies ja suojasin lainani seitsemän vuoden korkoputkella. En tiedä oliko järkevä ratkaisu, mutta nyt ainakin tiedän lähes tarkalleen asumiseen menevän summan kuukausittain seuraavan seitsemän vuoden ajan. Onkin uumoiltu, että korkojen nousu olisi hyvinkin mahdollista lähivuosina. Saapa nähdä.
  •  Netti-, puhelin-, vakuutus- ja muut pakolliset kulut. Nettiliittymät ovat Suomessa hyvin edullisia ja siitä voi olla kyllä todella kiitollinen. Samoin puhelimeen löpöttely on tässä maassa hyvinkin kohtuullisen hintaista. En tiedä kuinka kauan tämä trendi jatkuu, mutta ainakin toistaiseksi tämä on oikein kuluttajaystävällinen asia. Vakuutusten kanssa olen ollut hieman laiskanpuoleinen. OAJ:n kautta minulla on muutamia vakuutuksia ja autovakuutuksen olen ottanut joskus aikoinaan. Nämä oletettavasti kannattaisi keskittää samaan yhtiöön tai ainakin tehdä hieman täsmällisempi kilpailutus.
  • Pikkumimmin virikkeellinen eläminen.
  • Auto. Hankin juuri uuden menopelin, koska kilometrit ovat lisääntyneet lähiaikoina melkoisesti. Löytyi todellinen helmi ja mahdollisuutta ei voinut jättää käyttämättä. Autoilen nykyisin paljon, jopa hieman liikaa. Sain neuvoteltua järkevän maksusuunnitelman eikä autoilun osuus nouse kuukausitasolla liian korkeaksi.
  • Harrastukset eli kuntosalikortti. Liikunnasta maksan enemmän kuin mielelläni. Juokseminen on lähes ilmaista ja joukkuelajit alemmissa harrastesarjoissa ovat myös onneksi todella edullisia.
  • Vaatteet ja ulkona syöminen. Ostelen vaatteita kausittaisesti ja hyvin usein suosin erilaisia ystävämyyntejä. Helsingissä asuvana näitä kyseisiä tapahtumia on tarjolla paljon ja varsinkin syksy on hyvää aikaa bongailla huippumerkkejä todella huokeaan hintaan. Ulkona syön liikaa. Yksinollessani teen ruokaa todella harvoin. Tämä on asia, jossa voisin hieman petrata. Rakastan niin paljon hyvää ruokaa ja varsinkin jonkun muun tekemänä.
  • Säästäminen. Yritän laittaa kuukausittain edes pienen summan säästöön. Joskus se onnistuu ja joskus ei. Joku on  sanonut, että ainakin yhden kuukausipalkan verran olisi hyvä olla puskuria yllättäviä kuluja varten. Sen tavoitteen olen saavuttanut.

No, noihin sitä ainakin menee. Niin ja tuoksukynttilöihin. Syksyssä eräs parhaista asioista on ehdottomasti pimeät illat ja kynttilöiden polttelu.

Kynttilät siis palamaan ja viltin alle!

-Esko-

Juuri nyt minua ärsyttää…

Joo, on hieman erikoinen aihe tälle syksyn ja jopa kesän aurinkoisimmalle päivälle. Tuossa vähän aikaa sitten kirjoittelin aiheista, joista olin juuri sillä hetkellä kiitollinen. Nyt käännetään homma päälaelleen. Kaivetaan hieman angstia esiin itsestään. Nyt aurinkoisena syyspäivänä minua ärsyttää:

  • Napakympin uusi juontaja. Janne Kataja on varmasti hieno mies, mutta en vain osannut asennoitua häneen lemmenlähettiläänä. Muutenkin ensimmäinen jakso sai aivan vääränlaista julkisuutta. Herra A ei koskaan ilmaantunut lentokentälle ja draama oli valmis.
  • Matkapuhelinten erilaiset laturit. Universaaleista latureista on puhuttu jo vuosia. Missä ne viipyvät? Ymmärrän. Pisnes on pisnestä, mutta kysymys: ” Onko sulla sen ja sen puhelimen laturia?” voisi poistua keskuudestamme.
  • Bonuskorttien paljous. Eihän ne kaikki mahdu edes lompakkoon. On Plussaa, S-etukorttia, Ikea Familya, Stadiumia…
  • Laitetaanko pakasteet pussiin? Ei tarvitse laittaa. Asun ihan vieressä.
  • Miksi hammastahnatuubiin, ketsuppipurkkiin, LITRAN jogurtteihin jää aina lähes puolet pohjalle. Vaikka kuinka ravistat, puristat ja hölskytät niin ei vaan auta.
  • Omassa pihassa on omenapuu. Aika harvinaista herkkua noin kuuden kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Ja tietysti olen allerginen omenalle.
  • Menet parturiin ja juuri ennen vuoroasi aina joku vetää ohi jäsenkortilla. Niin, miksen saa aikaiseksi hankkia semmoista?
  • Ne pienet asiat, jotka aina pääsevät kasaantumaan. Laskujen maksu, siivoaminen, pattereiden vaihto kaukosäätimeen ja tyhjät tuubit peilikaapissa.
  • Helsingin keskustan tietyöt. Mechelininkatu, Mannerheimintie…
  • Miksi aina autopesun jälkeisenä päivänä sääennusteesta huolimatta sataa vettä?
  • Aina ennen tärkeitä juhlia kehossa tapahtuu puberteettinen vallankumous ja se mehevin finni ilmestyy keskelle otsaa. Sitä sitten yrittää parhaansa mukaan häivyttää hammastahnalla ja äidin vanhalla valokynällä.
  • Miksi se pullonpalautuskuitti unohtuu aina sinne takataskuun?
  • Ikean ruuvien ja muttereiden määrä. Tuuletat jo valmista lipastoa ja sieltä pahvien seasta löytyykin vielä yksi ruuvi. Ja minnekkäs se menikään?
  • Suomen syksy ja pukeutuminen. Mahdoton ennakoida.

Semmoista ja semmoista. Onko tuttua?

Eiköhän näistä selvitä. Mukavaa viikkoa!!

-Esko-