Käytetyimmät

Niin tuossa on farkut. Tuolla rekissä roikkuu noita hieman tyylikkäämpiä paitoja. Ja jo totutusti vedän jalkaani ne samaiset verryttelyhousut, joita olen käyttänyt tässä viime kuukausina lähes jokaisena päivänä. Eipä ole ihan hetkeen ollut tilaisuutta, johon täytyisi hieman hienompia vaatteita päällensä laittaa. Ehkä se sitten joskus tuntuu hyvinkin erikoiselta, kun voi taas oikein farmarihousut jalkaansa vetäistä ja jopa yhden huurteisen kurkkuunsa kulauttaa.

Siinäpä sitten ne samaiset verryttelyhousut jalassa ja äidiltä vuonna 2013 joululahjaksi saadut tumput kädessä aloin lenkillä oikein mietiskelemään lähiaikojen käytetyimpiä asioita.

KÄYTETYIN:

Vaate: No, juuri mainitsemani verryttelyhousut. Lähes aina jalassa. Töissä, kaupassa, kotona jne…

Applikaatio: Instagram tai Niken juoksuappi -> todella hyvä!!

Televisio-ohjelma: Uusi suosikkini on ehdottomasti A-studio. Kuuluu jo lähes arkirutiineihini. Esimerkiksi viime viikolla tullutta puheenjohtajien tenttiä odotin koko illan vesi kielellä. Itse keskustelusta nyt ei sen enempää ja enpä minä politiikasta ihan niin paljoa edes ymmärrä, että lähtisin kovinkaan tarkkoja analyyseja tekemään.

Ruoka: Ehdottomasti raejuusto. Laitan sitä lähes jokaiseen ruokaan. Keittoon, puuroon, jogurttiin ja meneepä se ihan niinsanotusti raakanakin. Ja merkkinä juuri oikean koostumuksen omaava: Keso.

Musiikkikappale: Yonan uusin biisi Irti on upea teos, aivan upea.

Kengät: Nike Zoom Fly kolmoset. Niin ja nämä siis tietysti lenkkarit. Kauan etsin itselleni täydellisiä juoksukenkiä ja nyt semmoiset ovat löytyneet. Itselläni on kolme paria, joita sitten aina vuorotellen jalkaani laitan.

Puhelinnumero: Tyttäreni. Hänen kanssaan on hauska heittää tarinaa ja uusi traditio on lähes jokaisena aamuna tapahtuva koulumatkapuinti. Just hyvä!

Sometili: @vainkeskiluokkajutut Tulee vähän liiankin lähelle. Löydän näistä heidän jutuistaan hyvin paljon itseäni ja ovatpa vielä nimenneet “päähenkilönsä” Eskoksi, kunnia.

Kodinkone: Sain joulupukilta Dysonin “pikaimurin”. Aivan mielettömän hyvä tuote. Imurointikertani ovat tämän lahjan myötä jopa kymmenkertaistuneet. Näin en olisi uskonut sanovani, mutta imurointi on ihan mukavaa hommaa.

Täytyypä tehdä samanlainen listaus vuoden päästä. Onkohan jo silloin vaihtunut verkkarihousut farkkuihin käytetyimpänä vaatteena? Sitäpä jännittämään.

Kivaa iltaa!

-Esko-

// Kuva: Mirko Leskinen //

Kuinka lähelle pääsimme kouluruoka-annoksen hintaa?

”Kiva, kun teet tämmöisen prokkiksen.” ”Hienoa, kun tuot kouluruokailua esille.” ”Ihan huippu idea.” Paljon tämänsuuntaista palautetta on sadellut, kun tätä kouluruokahommaa tässä olen hieman yrittänyt tuoda esille. Ei tämä blogini nyt ihan täysin ole näihin ruokahommiin kääntymässä, mutta tänne Koronan kyllästämän arjen keskelle on kiva tuoda hieman erinäisiä juttuja, jotka mieltä piristävät. 

Panopasta, Uunifetapasta, Avokadopasta ja mitä kaikkia näitä mediaseksikkäitä ruokia nyt onkaan? Uunimakkara, Tilliliha, Kanaviilokki, Kinkkukiusaus ja muut klassikot eivät tuolla iltapäivälehtien ja Instagram-feedien hieman käsitellyissä ja tulppaaneilla koristelluissa kuvissa prameile. Täytyisikö tässä alkaa miettimään uudelleen brändäyksiä? Tuo kokkaamamme Uunimakkara voisi olla Poikamiehen makkara, Peräkammarin pojan lenkki tai jotain tuohon suuntaan. Sinne vaan Panopastojen ja muiden hienouksien sekaan. Sieltä iltapäivälehtien avustuksella todella kuumaksi trendiruoaksi. Nooh, katsellaan.

Tarkoituksemme on siis kokkailla erinäisiä kouluruokahittejä ja saada annoshinta lähelle kouluruoan vastaavaa. Sen laskeminen ei nyt ole ihan helppoa, mutta vähän siihen suuntaan yritämme annoksia toteuttaa. Joku Instagramin Livessä tiesi kertoa, että esimerksi Vantaalla yhden oppilaan annoksen hinnaksi tulisi noin 1,67 euroa. Tästä nyt ei ole ihan absoluuttista faktaa, mutta seuraajalle kiitos tästä tiedosta. 

Kauppakuitissa lopullinen hinta kokkaustarpeillemme oli 6,52 euroa. Näistä olisi riittänyt noin neljälle henkilölle, eli annoshinnaksi tulee 1,63 euroa. Kohtalaisen edullista arkiruokaa. Toki sinappi löytyi Ollin jääkaapista kruunaamaan tuon kokonaisuuden. Sen voin myös kertoa, että ruokahävikin määrä oli puhdas nolla. Siinäkin tavoitteessa siis onnistuimme. Pääsimme myös makumatkailemaan sinne ajoittain hieman meluisaan koulun ruokalaan. Siellä tosin tuo ruoka on vielä asteen verran parempaa.

Kiva oli kaverin kanssa kokkailla. Mitäpä sitä tekisimme seuraavalla kerralla? Tässä on nyt arvottu Kanaviilokin ja Tillilihan välillä.

Kumpi?

Maukasta sunnuntaita ja rennolla otteella kouluruoalle kunniaa.

-Esko-